Oppgave

Ođđasat! Mii lea ođas bioteknologiijas?

Bioteknologiija dutkan buktá dađistaga ođđa ja hirpmástuhtti bohtosiid maid mii fertet gieđahallat, sihke ovttaskas olmmožin ja našuvdnan. Guorahala bioteknologiija ođđaseamos beliid. Árvvoštala ođđasiid ehtalaš čalmmiiguin, ja ovdanbuvtte bohtosiiddát ságastallamis dahje lohkkiidčállosis.

Ođđasat mátketelefovnnas. Govva. — Govva: Stian Lysberg Solum / CC BY-NC-SA 4.0

Bargobihttá

Dán bargobihtás galggat vuosttažettiin suokkardit ovtta bioteknologiijaođđása. Dasto galggat iskat mat vejolašvuođat ja hástalusat leat dán teknologiija oktavuođas, ja árvvoštallat mo mii galgat gieđahallat dan.

Čále čoavddasániid juohke oassái barggus. Dán dieđu dárbbašat go loahpalaččat galggat ovdanbuktit iežat etihkalaš árvvoštallama fáttás.

1. oassi: Mii lea etihkka?

Loga artihkkala "Etihkka rádje bioteknologiija". Das lea sáhka das mo ođđa dutkan ferte vuhtiiváldit gustovaš lágaid ja rámmaid maid dat addá. Muhto maid njuolggadusaid galgat gieđahallat jus teknologiija lea nu ođas ahte eai gávdno rámmaeavttut ja lágat?

2. oassi: Máid don oaivvildat?

"Etihkka lea bioteknologiija feastagoazan." Máid jáhkát dát čuoččuhus mearkkaša? Máid don oaivvildat dan birra?
Jeara sus gii čohkká du bálddas máid son oaivvilda. Guldal almmá iežat čuoččuhusaid buktit.

3. oassi: Bioteknologiija ođđasat

Oza ovtta ođasášši bioteknologiija birra. Dat sáhttá ovdamearkka dihte leat ođđa máhttu genaid birra dahje bohtosat dikšunvuogi geahččaleamis. Čiekŋut dán áššái.

Mo lea digaštallan dán fáttá birra?
Árvvoštala digaštallama oasseváldiid čuoččuhusaid. Vuođđudit go sii oainnuideaset ja ákkastallamiiddiset fáktadieđuide?

Čális máid gávnnahat. Muitte vurket liŋkkaid gos vieččat dieđuid, vai sáhtát čujuhit gálduide loahpalaš čállosis.

Cavgileapmi!

Don sáhtát kommenteret lea go gáldu luohtehahtti, go ákkastalat fáttá mieđas dahje vuostá ođđasis máid leat válljen. Jus don barggat bures, de dat sáhttá nannet du iežat luohtehahttivuođa. Gii lea dieđuid duogábealde? Lea go sáddejeaddji luohtehahtti, ákkastallan áššálaš ja sáhttá go čuoččuhusaid dárkkistit?

4. oassi: Máid bioteknologiijaláhka dadjá?

Oza máid bioteknologiijaláhka dadjá fáttá birra ođđasis máid leat válljen. Geavat Lovdata.

Máid dadjá láhka fáttá birra ođasáššis máid don leat válljen?
Máid mii bargat go eai leat rámmaeavttut ja lágat?
Mo galgat dahkat mearrádusaid go eat dieđe?

5. oassi: Movt mii galgat gieđahallat ođđa teknologiija?

Sáhttá leat váttis gieđahallat ođđa teknologiija, danin go dávjá lea dássetvuohta ávkki ja riskka gaskkas. Danin lea dehálaš ahte jurddašit bures.

Čilge mii oaivvilduvvo ovdagihtii várrogasvuođa-prinsihpain.

6. oassi: Mii lea du ehtalaš árvvoštallan ođđasis?

Dál sáhtát válljet ovtta dain vuolábealde bargobihtáin.

Bargobihttá 1

Árvvoštala ovdamuniid ja váraid iežat válljen ođđasis teknologiija ektui. Čále ságaškuššama dahje lohkkiidreivve.

Makkár vejolašvuohta lea oažžut ávkki?
Geasa boahtá ávkin dát teknologiija?
Lea go dát teknologiija buohkaid olámuttos? Váikkuha go teknologiija geavaheapmi unnit dahje eanet rievttalašvuhtii máilmmis?
Mat leat riskafáktorat, ja movt daid sáhttá unnidit?

Bargobihttá 2

Go mii deaivvadit ođđa teknologiijain, de dat dávjá hástala min oainnu lundui. Árvvoštala ođđasiin máid leat válljen mo teknologiija váikkuha oidnui olbmuide ja lundui. Čále digaštallama dahje lohkkiidreivve.

Jos mii geavahišgoahtit dán teknologiija, mainna lágiin mii de galgat defineret "eallima"?
Rievdada go dát teknologiija min oktavuođa lundui?
Galggašii go olbmos leat dákkár fápmu luonddu badjel?

Rávvagat digaštallamii

Digaštallamiin berret geahčadit ákkaid áššis, sihke mieđas ja vuostá. Ja soaitá leat juoga gasku maid? Go máilbmi han ii leat čáhppes-vilges. Soaittát oažžut ovdan ahte čoavddus ii leat juogo-dahje, muhto juoga gasku.
Álggat lohkamiin ášši birra. Leage kritihkalaš gálduide go válljet maid resurssaid áiggut geavahit.
Digaštala eará ohppiiguin. Sáhtát go sis oažžut rávvagiid ja inspirašuvnna? Dát guoská erenoamážit jus sis lea eará oaidnu áššis go dus.
Čále!

Rávvagat lohkkiidčállosii

Čále vuos cealkaga mas čielgasit boahtá ovdan mii lohkkiidčállosa ulbmil lea. Dat sáhttá du veahkehit bisuhit rukses árppu čállosis : "Mu ulbmil dáinna lohkkiidčállosiin lea "...
Čále mat du mielas leat deháleamos ákkat, jurddakárttas cealkaga birra dahje vuolábealde. Dárkkis ahte ákkastallamat duođai dorjot dan mii lohkkiidčállosa ulbmilin lea.
Buorre goansta jáhkihit lea hupmat sihke váibmui ja oaivái. Don berret ovttastahttit jierpmálaš ákkastallamiid ákkastallamiiguin mat čuhcet dovdduide. Ovdamearkka dihte berret čállit muhtun gálduid maid áiggut geavahit lohkkiidčállagis. Jos don čujuhat loguide ja fáktáide, de dus lea eanet luohtehahttivuohta go jus dušše čálát ahte "mii fertet heaitit borramis bierggu gádjun dihte planeahta".

Guoskevaš sisdoallu

Fágaávdnasat

Etihkka ráddje bioteknologiija

Bioteknologiijalágas gávdnat mii lea lobalaš bioteknologiija. Dutkan sáhttá mannat johtileappot go lágaid ođasmahttin. Etihkka veahkeha min riekta válljet.