Geahččaladdan: Ráhkat iežat lohppehaga
Duogášteoriija
Dološ áiggi lei dárbu riibadit mielkki, erenoamážit dalle go gusain ii lean dálvet nu ollu mielki dahje geasset báhkaid áiggi. Lohppehat lea suvrramielkebuvtta mii lea suvruduvvon lohppehatkultuvrrain Alitvuodjalasttas ja dat riibuda mielkki. Lohppehat lea buvtta mii lea geavahuvvon eanas oasi Norggas, lea maiddái dovddusin "Tjukkmelk" namahusain. Lohppehat lea maid oahpis Davvi-Ruoŧas långfil nammasažžan, ja Suoma oarjjit osiin ges viili namas.
Alitvuodjalasttas leat máŋga iešguđetlágan mikroorganismma, earret eará šliivešaddi laktokokkat ( Lactococcus lactis subsp. cremoris) mat suohkudit mielkki. Go lohppehat lea gárvvis, de sáhttá seastit das oasi maid nuppes geavaha.
Ulbmil
Geahččaladdama ulbmil lea suokkardit bioteknologiija praktihkalaš geavahusa.
Go sáhttá leat várálaš borrat dahje juhkat laboratoriijas, berre dán geahččaladdama dahkat luohkkálanjas dahje gievkkanis. Go lohppehat lea gárvvis sáhtát roahkka máistit dan.
Bargovuohki
1 Ráhkadit lohppehaga.
Molssaeaktu 1: Doidde šattu lasttaid ja bija ráinnas lasttaid čiekŋalis gári vuđđui.
Molssaeaktu 2: Jus dus lea gárvves lohppehatkultuvra, ovdamearkka dihte gárvves lohppehagas, bijat ovtta bastte das gárrevuđđui.
Duldet mielkki gievnnis ja čoaskut dan 37 gráda celsiusii.
Leike čoaskuduvvon mielkki lasttaid/kultuvrra badjel gáris, fiero várrogasat. Govčča gári plastihkain dahje liinniin. Divtte gári orrut suoddjás báikkis 2-3 beaivvi dahje dassái go mielki lea suhkon.
Dál sáhtát máistit lohppehaga, muhtimat liikojit bidjalit veahá sohkkara ala.
2 Lohppehatkultuvrra mikroorganismmaid iskan mikroskohpas.
Lasit niibenjuni nári lohppehatkultuvrra cearkelási mas lea ovtta baste čáhci. Seaguhus galgá leat golgi.
Ráhkat buktaga mas bijat ovtta goaikkanasa seaguhusas objeaktalásii, bija govččastatláse badjel.
Guorahala buktaga mikroskohpas. Muital maid oainnát. Sáhtát iežat telefovnnain govvet dan maid okulára bokte oainnát mikroskohpas.