Hopp til innhold
Fagartikkel

Raerieh åehpiedehtiemasse

Akte digitaale tjoevkeguvvie-åehpiedehteme maahta gaajh joekehts årrodh. Maam edtjh åehpiedehtedh – guvvieh jallh teemam? Soptsesh? Musihke aaj? Guktie edtjh åehpiedehtemem vuesiehtidh – viehkine projektoristie klaasse-tjiehtjielisnie jallh dam sosijaale meedijinie juekedh?

Daesnie fokusem bïejebe åehpiedehtiemasse håaleminie jïh digitaale tjoevke-guvvieh lierriehtisnie klaassesne. Mijjieh tsihkestehtebe håaleme lea vihkielommes, jïh tjoevke-guvvieh edtjieh ajve dåarjojne årrodh håalemasse.

Raerieh tjoevke-guvvide

  • Darjoeh aktem hijven maanusem åvtelen tjoevke-guvviejgujmie aalkah.
  • Nuhtjh tjoevke-guvvide åejvie-poengi mietie maanusisnie.
  • Fïerhte tjoevke-guvvie edtja dov goltelæjjah viehkiehtidh åejvie-poengide guarkedh.
  • Nuhtjh vaenie baakoeh fïerhten tjoevke-gåvvan.
  • Aellieh ellies raajesh tjoevke-guvvine nuhtjh. Dïhte tsåatskelesvoetem vaalta.
  • Goltelæjjah eah edtjh daarpesjidh jïjnjem lohkedh. Dah edtjieh datnem goltelidh.
  • Nuhtjh maaje bijjie-baakoeh maanusistie goh tsiehkie-baakoeh tjoevke-guvvine.
  • Åehpiedehtieh detaljide njaalmeldh.
  • Nuhtjh guvvieh mah poengide vuesiehtieh. Guvvieh jïh håaleme edtjieh ektesne sjïehtedh.
  • Nuhtjh maaje guvvieh mej sisnie goltelæjjah jïjtjemse damtijieh.
  • Nuhtjh tjïelke hammoedimmiem. Dah mah minngesne raajrosne tjahkasjieh edtjieh aaj vuejnedh.
  • Veeljh fonth goh Helvetica, Arial, Verdana jallh Gill Sans MT. Vihkeles gaajhke lea aelhkie lohkedh.
  • Nuhtjh stoerre tjaeleme-stoeredahkem, vuesiehtimmien gaavhtan 36. Gaajhkesh edtjieh vuejnedh.
  • Nuhtjh jeenjemes 20-30 guvvieh. Vaenie guvvieh leah buerebe goh gellie.
  • Darjoeh åehpiedehtemem åenehke, jeenjemes 15 minudth.
  • Nuhtjh tjoevkes teekstem mïrhke duekesne jis tjoevke lea geahpanamme.
  • Nuhtjh mïrhke teekstem tjoevkes duekesne jis tjiehtjele tjuavkede
  • Aellieh effekth jïh låtnoehtimmieh nuhtjh. Dïhte tsåatskelesvoetem vaalta.
  • Målsoeh guvvieh soejmetje bielelen dejtie jårrehtidh jallh jeatjah rovnege vuekieh nuhtjedh.
  • Unnedh guvvieh. Åehpiedehteme-fijlh varke stoerre sjidtieh.
  • Vuesehth maaje filme-stuhtjetjh ryöktesth tjoevke-guvviej sisnie goh akte jeerehtse.

Filme-stuhtjetjh

Filme-stuhtjetjh maehtieh hijven årrodh dastegh dah sisvegem hijvenlaakan vuesiehtieh. Aevhkie filmine lea datne maahtah dov dïjrem beagkoehtidh bielelen datne daarpesjh gaajhkem jïjtje jiehtedh. Filme maahta nænnoes viehkie-vierhtine årrodh jis dïhte lea hijvenlaakan dorjeme.

Filme tjuara hijven ektiedimmiem sisveginie utnedh håalemisnie. Ij leah aelhkie hijven filmh darjodh. Akte hijven alternatijve lea filmh nuhtjedh mejtie gaske-viermesne gaavnh, dastegh ih filmide jïjtje darjoeh.

Musihke

Musihke maahta hijven sjïehtedh dastegh aktem tjoevkeguvvie-seerijem vuesehth ajve guvviejgujmie. Dastegh sisvege lea håalemisnie, musihke sæjhta sån hearaldehtedh. Nuhtjh musihkem vååregelaakan, jïh ih gosse soptsesth.

3 x 3

Dastegh dïjre lea fer gïerve jïh fer jïjnjh biehkieh åtna, dellie gïerve sjædta dåastoejasse dam mujhtedh. 3 x 3 maahta dan åvteste akte hijven njoelkedasse nuhtjedh gosse aktem åehpiedehtemem dorje: konsentreredh jeenjemes golme åejvie-poengi bïjre, jiehtieh dejtie mubpesth gulmh, jïh utnieh tjïelke konklusjovnh/poengh.

Gyhtjelassh savkeste

Daamtaj goltelæjjah sijhtieh gyhtjelassh gihtjedh mearan håalije hååle. Datne dam lyjhkh? Åajvahkommes lea væjsehke goltelæjjide birredh gyhtjelassigujmie båetedh håalemen mænngan. Dellie ih dan aelhkieslaakan laejkiem dassh, jïh datne buerebelaakan dam vedteme tïjjem steerh. Ussjedh man bïjre datne maahtah gyhtjelassh åadtjodh, jïh ryöjredh dejtie. Utnieh maaje såemies tjoevke-guvvieh lissine.

Teknihkeles ryöjredimmieh

  • Öörnedh gaajhkh daalhketjh eejehtimmesne.
  • Gïehtjh projektovre jåhta.
  • Öörnedh aaj PC:m, jïh gïehtjh guvvieh leah våajnoes dovne PC:sne jïh lierriehtisnie.
  • Gïehtjh tjoejem, jïh darjoeh staeriedimmieh jis daerpies.
  • Aelkieh åehpiedehteme-fijlem. Pryövh mejtie gaajhke jåhta.
  • Leessh bæjjese gaajhkh filmh jallh nedte-sæjroeh datne edtjh vuesiehtidh. Gïehtjh dah juhtieh.
  • Ohtsedh maanusem jallh tjaeliestimmieh mejtie håalemasse daarpesjh.
  • Giesieh klaase-lijnide klaasi uvte dastegh jemhkelds tjiehtjelem sïjhth.
  • Pryövh presenteren mij åtnasåvva gosse edtja guvvieh målsodh (jis skuvle dam åtna).

Jis datne sisvegem veele damth, jïh daajrah gaajhkh teknihkeles dalhketjh leah öörnegisnie dellie datne jearsoes sjïdth jïh dov åehpiedehteme buerebe sjædta.

Baakoeh

Saemien

Daaroen

lierrehte

lerret

tsihkestehtedh

forutsette

dåarjoe

støtte

tsåatskelesvoete

oppmerksomhet

låtnoehtimmie

overgang

jeerehtse

avveksling

beagkoehtidh

gjøre kjent, formidle

CC BY-NC-SA 4.0Skrevet av Egil Steinsland og Ellen Bull Jonassen.
Sist faglig oppdatert 23.11.2018