Bijjien manne reakasovvim mov tjidtjie veelji ajve saemiestidh sov maanajgujmie. Idtji dïhte jïjtje gïelem jïjnje maana-baelesne nuhtjh jïh idtji raaktan doesth saemiestidh. Mohte juktie manne dan onne jïh idtjim maehtieh dam vuarjasjidh, hijven gåaradi jïh dïhte doesti mov bieljien sïjse saemien-gielesne sïmmedh. Daate lea mov jieleden tjaebpemes vadtese. Eah naan reakedsbiejjie-vadtesh, jåvle-vadtesh jallh naaken vadtesijstie mejtie skyllemasse åadtjoejim, maehtieh gïele-vadtesinie mohtehtidh. Åarjel-saemien lea mov vaajmoe-gïele. Gïele mij lïhkemes mov vaajmose jïh gïele maam manne edtjem abpe mov jïeledem vaarjelidh.
Manne leam båarasommes njïelije åerpienijstie. Manne dennie guektien-gïelen tjïeltesne Snåasesne årroem, jïh mijjien luvnie gaajhkesh göökte gïelh soptsestieh; daaroen-gïele jïh åarjelsaemien-gïele. Goh nuerebe lim idtjim dan bïjre onterdh manne jeatjah gïelem soptsestim jallh gaptam suehpeden 17. b. nuhtjim. Manne vïenhtem dan sïejme munnjien domti saemine årrodh juktie manne Åarjel-saemiej skuvlesne veedtsim. Dïhte aajnehke åarjel-saemien maana-skuvle gusnie learohkh abpe skuvle-jaepiem vaedtsieh. Desnie manne lim jienebe-låhkosne. Mov tjïjhtje jaepieh Åarjel-saemiej skuvlesne leah mejtie aajnehkommes aejkien manne åadtjoem jienebe-låhkojne domtedh. Aaj aajnehke byögkeles sijjie gusnie meehtim veeljedh gaajhkesinie ajve saemiestidh.
Gosse åarjel-saemie, gellien aejkien domtoe goh lea unnebe-låhkoe unnebe-låhkosne. Juktie fïerhten aejkien gosse jeahtam manne leam saemie, gyhtjelassh åadtjoem jis Guovdageaidnuste båatam jïh bovtsh åtnam, dannasinie numhtie sïejhmemes guvvieh saemijste. Mohte im leah Guovdageaidnuste jïh im bovtsh utnieh gænnah. Læjhkan domtem manne leam 100 % saemie.
Manne dååjrehtalleme gellie ajve proseenti bïjre pryjjoeh. Dah vaajtelieh almetjh stuvredh jïh soptsestidh guktie edtjieh domtedh. Mearan byjjenamme gellie mannem gihtjeme man jïjnje saemie leam gosse mov aehtjie ij leah saemie jïh mov fuelhkie ij båatsojne barkh. Manne gellien aejkien åådtjeme govledh im leah vielie enn 50 % saemie jïh dellie mejtie ånnetji rovnege mov voestes-gïele lea åarjel-saemien. Mohte im manne mov identiteetem jeatjebi åssjaldahki mietie nænnosth. Dïhte mov maana-bealeste båata, gïeleste, fuelhkeste jïh daagkerh aatijste. Daate sïjhtem jïjtje nænnoestidh, jïh ij naaken maehtieh munnjien soptsestidh gie manne leam.
Gellie ussjedieh ij hijven maanide gellie gïelh maana-baeleste lïeredh. Dah jiehtieh maanah gïelide pleentieh jïh eah buektehth gïelem evtiedidh. Daate aaj guktie ussjedin mearan daaroedehteme-politihke Nöörjesne, mohte daelie daejrebe båajhtoeh lij. Maanah joekoen væjkele gïelh juakadehtedh. Goh manne göökten jaepien båeries manne tjidtjiem gyhtjelassem saemien-gïelesne gihtjim. Dïhte “ijje” vaestiedi, jïh idtjim manne åadtjoeh dam darjodh. Dellie manne lim aahtjan jårreme jïh seamma gyhtjelassem daaroen-gïelesne gihtjeme. Idtji dïhte dan jïjnje saemien-gïelem dillie maehtieh jïh ij lij tjidtjien vaestiedassem govleme, guktie dïhte “jaavoe” svååri. Don biejjien aehtjie guarkaji dïhte tjoeri vielie saemiengïelem lïeredh guktie idtjimh manne jïh mov åerpenh edtjh buektiehtidh dam nollelidh.
Åarjelsaemien-gïele vihkielommes mov identiteetese. Manne vaajtelem gïelem mov båetije biejjien maanide vedtedh juktie gïele lea tjaebpemes vadtese maam gåarede åadtjodh. Dan åvteste manne gaajhkh eejtegh haastam gïelh maanide lïerehtidh. Jis gïele vihkeles dutnjien, aaj vihkeles maanide sjædta. Jalhts unnebelåhkoe-almetjh gellien aejkien tjuerieh gïeli åvteste gæmhpodh, ibie maehtieh tjaebpies jïh båeries gïelh dassedh. Mov tjidtjien stööremes vaajtele lij munnjien saemien-gïelem lïeredh. Manne dan gæjhteles dan åvteste, jïh manne edtjem mov saemien gïelem jïh identiteetem garmeresvoetine guedtedh abpe mov jïeledem.