Guktie retorihken bïjre tjaeledh

Patos mij dïhte? Ussjedh domtesi bïjre. Gosse mijjieh patosem nuhtjebe dellie voejhkelibie jeatjebi domtesh gåaskodh gosse jaehkiehtibie.

Vuesiehtimmien gaavhtan mijjieh aamhtsem sjïere domtesidie gårredibie goh aavoe, haarme jnv.

Dellie hijven viehkie-vierhtiem nuhtjedh goh kontrasth. Kontrasth leah vuesiehtimmien gaavhtan: «ræjhkoes jïh giefies» jïh «åvtesne jïh daelie».

Jallh mijjieh maehtebe retorihke gyhtjelassh nuhtjedh guktie:

• Sïjhth eatneme-eerjijinie årrodh?
• Sïjhth dåemiedidh goh båanta?

Gosse teekstem analyseradibie, ibie daejrieh mejtie lohkijh jaehkiehtamme. Daesnie naan raerieh dutnjien, maam maahtah nuhtjedh:

Raerieh

• Mah domtesh vierhkie-vierhtieh edtjieh gåaskodh?
• Guktie patos-appelle maahta teeksten åejvie-vuajnoem vuesiehtidh juktie lohkije/dåastoje aamhtsem eadtjalgahta.

Raerieh guktie patos-appellem teekstesne nuhtjedh

• Nuhtjh vuesiehtimmieh jïh viertiestimmieh mah åehpies dåastoejasse.
• Nuhtjh gïelem juktie maahtah jaehkiehtidh. Mujhtieh positijve jïh negatijve baakoeh domtesh gåaskoeh.
• Nuhtjh pronovmenh mah maehtieh dåastojen domtesh gåaskodh goh: manne, datne, mijjieh, dijjieh.
• Mujhtieh bijjie-baakoe edtja teeksten åejvie-vuajnoem vuesiehtidh.
• Lustes-aajmoe hijven nuhtjedh gosse vierhkie-vierhtide «laejhtehke jïh gavsoeh» nuhtjh.

• Jis edtjh aassjoem skaepiedidh dellie nuhtjh vierhkie-vierhtide goh hatsvesvoete, vædtsoesvoete jïh ov-rïektesvoete.

Laavenjasse:

Vuartesjh guvviem: Guvvie sympatijem jallh antipatijem gååske?

Gosse logos-appellem nuhtjebe dellie sisvege edtja logihke jïh buajhkoes årrodh. Dåastoje edtja tuhtjedh sisvege jïermijes. Jis dov leah faaktah meatan dellie tjoerh mujhtedh, dåastojh maehtieh goerehtidh mejtie faaktah reaktoe.

Göökte gyhtjelassh maam tjoerh jïjtsadth gihtjedh:

• Argumentasjovne sjyöhtehke aamhtsese
• Argumenth saatnan?

Raerieh guktie datne maahtah patos-appellem teekstesne nuhtjedh

• Nuhtjh faakta-bïevnesh jïh gaaltijh mejtie dov argumenth dåarjoehtieh. Vuesiehtimmien gaavhtan bïevnesh plaerijste, gærjijste jallh dotkijijstie. Mujhtieh dåastoje edtja aelhkieslaakan maehtedh dov gaaltijidie gaavnedh.
• Jis argumeenth nuhtjh mejtie maehtetje almetjh aerebi nuhtjeme, dellie edtja nuepiem gååvnesidh dejtie gïehtjedidh.
• Nuhtjh baakoeh jïh faage-dïejvesh mah aelhkie guarkedh jïh vuesiehtieh datne nöytraale.
• Veeljh baakoeh guktie: dan åvteste, juktie, dan gaavhtan jnv. Gosse datne daejtie baakojde nuhtjh dellie mubpieh vienhtieh dov argumenth leah saakeles.
• Nuhtjh argumenth mah jïermijes govloeh.
• Nuhtjh retorihke gyhtjelassh mah dåastoji jiermiem tsevtsieh. VG: saemien jielede seamma vyörtegs goh jeatjebi jieledh.

Seedtije maahta årrodh almetje, sïelte, institusjovne jallh organisasjovne. Gaajhkesh etosem utnieh. Jis seedtijen nænnoes etos dellie seedtije ussjedammes. Jis datne edtjh gïem akt jaehkiehtidh dellie vihkele datne ussjedammes.

Båatsoe-burrieh mïerhkh demtieh, jïh gosse mïerhki bïjre soptsestieh, dellie mijjieh dejtie leajhtadibie.

Mujhtieh!

• Maehtebe seedtijem leajhtadidh?
• Aamhtse ussjedammes?

Gosse mijjieh soptsestibie jallh håalobe dellie vihkele mijjieh dåemiedibie juktie dåastojh mijjiem leajhtadieh.

Raerieh juktie mubpieh datnem leajhtadieh

• Tjoerh maahtoem aamhtsen bïjre utnedh.
• Tjoerh vietsele, eerlege jïh ussjedammes årrodh. Mujhtieh ih edtjh pryövedh dåastojem nulliehtidh.
• Dåemedh eensilaakan.
• Mujhtieh veelelaakan soejkesjidh, mah guvvieh edtjh nuhtjedh jïh guktie edtjh soptsestidh.
• Soptsesh positijvelaakan aamhtsen bïjre.
• Nuhtjh baakoeh guktie: mijjieh, viehkiehtidh, ektesne, leajhtadidh.
• Maahtah aaj jiehtedh mij ij dan hijven, men mujhtieh aaj bielide meatan vaeltedh mah vuesiehtieh man væjkele dijjieh. «Ibie mijjieh dan gellie bovtsh utnieh, men fïerhten jaepien mijjieh 100 % miesijste mïerhkesjibie.»
• Nuhtjh baakoeh mah girmieh.
• Nuhtjh kontrasth jïh viertiedimmieh: mijjieh - mubpieh. Mujhtieh, mijjieh buerebe mubpijste.
• Nuhtjh sitaath dotkijisjtie jallh maehteles almetjijstie: Båatsoeburrie Piere jeahta, bïegke-mööllah vaarege bovtside. Gïele-dotkije Åvla tjaaleme saemien-gïele daaroen-gïeleste tsavtseme.
• Maahta aaj soptsestidh maam dååjrehtamme, «manne gujhth daajram jis edtjem dållem bïejedh dellie hijven gejhkie biessieh nuhtjedh».
• Vaeltieh meatan gaaltijh jïh gusnie dåastojh maehtieh vielie bïevnesh aamhtsen bïjre gaavnedh.