DNA seallaváibmosis
Erenoamáš kodagiella - oktasaš buot eallimii
Dán fáttás don studeret mo min árbeávnnas lea huksejuvvon, ja mo smávva erohusat DNA-kodas addet iešguđetlágan iešvuođaid. Dat addá dutnje vuođu ipmirdit árbbi ja evolušuvnna, ja mo genateknologiija sáhttá adnot.
DNA ja genoma
DNA lea oanádus "deoxyribonucleic acid", sámegillii: deoksyribonukleinasuvri. Olles árbemateriála – olles DNA muhtin organismmas, gohčoduvvo organismma genoman. Dat fátmmasta sihke genaid ja daid osiid DNA:s main ii leat dovddus doaibma. Ovtta organismmas lea máŋggus genomas buot goruseallain, ja dat sisttisdoallá buot dieđuid ráhkadit ja bajásdoallat organisma olles eallinagi.
Juohke olbmoseallas leat 46 DNA-árppu mat gohčoduvvojit kromosoman. Kromosoma, "ivdnegorut", lea namas ožžon dannego lea álki báidnit DNA ivnniin go guorahallá mikroskohpas preparáhtaid.
Guovtti ja guovtti kromosomas lea vuođđu seamma iešvuođaide. Danne leat 23 pára kromosoma.
Juohke kromosomapáras boahtá okta kromosoma eatnis ja okta áhčis. Don leat ožžon seamma ollu árbi goappašat váhnemiin.
DNA-árppu páhkken
Mii diehtit ahte DNA-árpu lea hui seaggi, ja ahte dan sáhttá giessat ja páhkket hui lávgalagaid. Lea aŋkke jáhkemeahttun ahte 2 mehtera DNA sáhttá čáhkat nu unna seallaváibmosa sisa.
Sturrodagaid veardádallan
Tabeallas vuollelis lassána sturrodat logiin gerddiin juohke kolonnas go olgeš guvlui sirddát.
- Sullii man stuoris lea seallaváimmus mii čáhkada 2 mehtera DNA?
- Man galle eallesealla čáhket 1 mm:ii?
- Man stuoris lea bakteara, virus, rukses varrasealla ja ribosoma? Sáhtát go mihttoovttadaga dahkat millimehterin?