Saajvi bïjre

– Aelien faamoe lij goh såemies vaerine, baektine, jaevrine årroeminie, båeries saemieh jeehtin.

Dagkerh vaerieh jïh jaevrieh saajve-vaerine jïh saajve-jaevrine gåhtjoejin. Gosse saajvh jïjtjemsh aelien darjoejin, die lin goh almetjh. Faavroes lin jïh plaave gaeptiejgujmie gåårveldihkie. Öövre goh saemieh jieliejin, læjhkan lij gaajhke saajve-laantesne sagke buerebe, raaktan lij; desnie lij stoerre læhkoe jïh raerieburrie.

Saajvh lin gellien aejkien almetjidie jijhtehks, dejgujmie soptsestin jïh aarhte-laaki bïjre saemide lïerehtin jïh buerie raerieh veedtin. Dejtie raeride lij bööremes fulkedh, voen nåake sjïdti.

Saemieh saajvide sjïeledin guktie edtjin bovtsigujmie læhkoem åadtjodh jïh åeliem ov­ læhkoej jïh skïemtjelassi vööste åadtjodh.

Jis noere baernie saajve-nïejtem åadtjoeji vuejnedh gïem aaj sïjhti utnedh, die nejpiem jallh aaj jeatja staeliem meehti nïejten åejjien bijjelen sleengkedh, jallh aaj elties soermem skunhkedh guktie vïrre gåajhkoehtasse (gååjhkehtasse) jijhti. Nimhtie tjoeri eatnamisnie sjïdtedh, jïh baernie tjoeri dejnie pruvredh. Jis gaajhkide elties raeride fulki die åadtjoejigan ektesne aavrehken jieledh. Saajve-nïejte raajoem meatan utni: Stoerre jïelegem heamturelaaketje tjaebpies bovtsijste.

Jis baernie stillemidie båarhkoeji mejtie saajve-nïejte dïsse vedti, die gåmmebem dassi jïh gaajhkh buerieh mejtie dïhte meatan utni. Mænngan jieliemisnie tjoeri tsïegkenadtedh jïh ovlæhkoejgujmie tjomperdidh. Idtji saajvide gåaredh nulliehtidh, guktie staalojde. Såemies aejkien dellie saajvh meehtin, saemieh edtjin jïjtsh gåetieh jallh giedtieh miehtjiedidh juktie dah lin saajvi gåetiej bijjielisnie. Saajve-jaevrine lin guektien­ giertien betnieh. Dennie vöölemes betnesne lin dah årroeminie gïeh gueliej bijjelen reerin. Buerie almetjidie guhte jieleme-laakide fulkin dejtie tjaebpies saalehtem vedtin.

Lohkh vielie saajvi bïjre

Lohkh artihkelem aejlies dajvi bïjre nedtesæjrosne samer.se.