Vïjhteboelhke-vuekien bïjre
Tjaalege Nihtieh kreeke-pryövenassh! maam P. Thoresen tjaaleme, lea tjaalege mij lea tseegkeme vïjhteboelhke-vuekien mietie.
Vïjhteboelhke-vuekie lea akte bïhkedasse maam maahtah nuhtjedh gosse edtjh aktem ahkedh tjaalegem tjaeledh. Maahtah vuekiem viertiestidh dejnie barkojne gåetiem bigkedh. Naemhtie maahtah darjodh:
- Datne aktem bagkesimmiem daesnie tjaalah (daesnie kreeke-pryövenasse).
- Datne voestes argumeentem tjaalah mij bagkesimmiem tjïelkeste (daesnie: gellie millijovnh kreekh leah geerestamme laboratovriji sisnie jïh desnie almetjh dejtie nuhtjieh gelline baaktjes pryövenassine).
- Datne mubpiem argumeentem tjaalah mij bagkesimmiem tjïelkeste (daesnie: Ij naan kreekevaarjelimmie-laake gååvnesh mij maahta luhpehts åtnoem heerredidh).
- Datne gåalmedem argumeentem tjaalah mij bagkesimmiem tjïelkeste (daesnie: Jeenjesh kreeke-pryövenassh voebnesjieh dan åvteste dïhte lea buaratjommesasse almetjidie.
- Datne konklusjovnem tjaalah gusnie gaajhkh golme argumeenth meatan vaaltah mejtie datne buakteme.
Daam bïhkedassem maahtah nuhtjedh aktene åenehks argumentereles tjaalegisnie. Gosse aktem guhkies tjaalegem tjaalah jïh vïjhteboelhke-tjaalegem våaroeminie åtnah, doh vïjhte boelhkh åejvie-kapihtelinie sjidtieh tjaalegisnie.
Gosse orre argumeenth jallh rïektesvoeth tjaalah mah argumeentide tjïelkestieh mejtie datne nuhtjh, sæjhta daerpies sjïdtedh nueliebijjie-baakoejgujmie fïerhtene åejvie-boelhkesne jallh åejvie-kapihtelisnie. Geehth nueliebijjie-baakoeh sisvegem boelhkesne feerhmieh. Bijjie-baakoeh edtjieh goh ”væjsaldahkh” årrodh tjaalegisnie. Dah edtjieh dovne lohkijen ïedtjem feengkedh jïh viehkine årrodh geajnoem gaavnedh tjaalegen tjïrrh.