Hopp til innhald
Fagartikkel

Vïjhteboelhke-vuekien bïjre

Maahtah tjaalegh tjaeledh joekehtslaakan, men doh jeanatjommes tjaalegh byöroeh aalkoem, åejvie-boelhkem jïh galhkuvem utnedh. Darjoeh sjissam guktie sïjhth dov tjaalegem tseegkedh, åvtelen aalkah tjaeledh.

Tjaalege Nihtieh kreeke-pryövenassh! maam P. Thoresen tjaaleme, lea tjaalege mij lea tseegkeme vïjhteboelhke-vuekien mietie.

Vïjhteboelhke-vuekie lea akte bïhkedasse maam maahtah nuhtjedh gosse edtjh aktem ahkedh tjaalegem tjaeledh. Maahtah vuekiem viertiestidh dejnie barkojne gåetiem bigkedh. Naemhtie maahtah darjodh:

  1. Datne aktem bagkesimmiem daesnie tjaalah (daesnie kreeke-pryövenasse).
  2. Datne voestes argumeentem tjaalah mij bagkesimmiem tjïelkeste (daesnie: gellie millijovnh kreekh leah geerestamme laboratovriji sisnie jïh desnie almetjh dejtie nuhtjieh gelline baaktjes pryövenassine).
  3. Datne mubpiem argumeentem tjaalah mij bagkesimmiem tjïelkeste (daesnie: Ij naan kreekevaarjelimmie-laake gååvnesh mij maahta luhpehts åtnoem heerredidh).
  4. Datne gåalmedem argumeentem tjaalah mij bagkesimmiem tjïelkeste (daesnie: Jeenjesh kreeke-pryövenassh voebnesjieh dan åvteste dïhte lea buaratjommesasse almetjidie.
  5. Datne konklusjovnem tjaalah gusnie gaajhkh golme argumeenth meatan vaaltah mejtie datne buakteme.

Daam bïhkedassem maahtah nuhtjedh aktene åenehks argumentereles tjaalegisnie. Gosse aktem guhkies tjaalegem tjaalah jïh vïjhteboelhke-tjaalegem våaroeminie åtnah, doh vïjhte boelhkh åejvie-kapihtelinie sjidtieh tjaalegisnie.

Gosse orre argumeenth jallh rïektesvoeth tjaalah mah argumeentide tjïelkestieh mejtie datne nuhtjh, sæjhta daerpies sjïdtedh nueliebijjie-baakoejgujmie fïerhtene åejvie-boelhkesne jallh åejvie-kapihtelisnie. Geehth nueliebijjie-baakoeh sisvegem boelhkesne feerhmieh. Bijjie-baakoeh edtjieh goh ”væjsaldahkh” årrodh tjaalegisnie. Dah edtjieh dovne lohkijen ïedtjem feengkedh jïh viehkine årrodh geajnoem gaavnedh tjaalegen tjïrrh.

CC BY-NC-SA 4.0Skrive av Ida Welhaven Heiberg, Marion Federl og Ellen Bull Jonassen.
Sist fagleg oppdatert 21.11.2018