Riektegenetihkka

Lea dušše oasáš min DNA:s mii sisttisdoallá genaid, ja mii addá midjiide dieđuid min dearvvašvuođa ja fysalaš iešvuođaid birra. Olles 95% min DNA:s leat guovllut maid funkšuvdna ii leat oahpis. Dáin guovlluin DNA:s gávdnat mii iešguđet kombinašuvnnaid básain mat geardduhuvvet máŋgii maŋŋálagaid. Dát guovllut leat ožžon namman STR (Short Tandem Repeats), ja lea STR máid geavahit riektegenehtalaš analysain.

STR-guovllut heivejit erenoámáš bures olbmuid identifiseremii, dan dihte go guđege STR-guovllu geardduheapmi rievddada olbmos olbmui. Dannego mii árbet beali DNA eatnis ja beali áhčis, de dát guovllut maiddái geavahuvvojit iskat lagas fuolkevuođa, ovdamearkka dihte áhččivuođa ja eadnivuođa.

Oažžun dihte sihkkaris analysa de guorahallet máŋga STR-guovllu oktanaga. Biologalaš luoddaiskosis guorahallet dábálaččat 16 iešguđet STR-guovllu geardduheaddji minstara, ja vel ovtta guovllu mii muitala lea go olmmoš nisu vai dievdu. Dát addá DNA-profiilla mas lea lohkoráidu mii lea mihtilmas iskkojuvvon olbmui, nu gohčoduvvon DNA-suorbmasadji. DNA-profiila okto ii atte ávkkálaš informašuvnna. Dan ferte veardidit eará DNA-profiillaiguin jus galgá midjiide muitalit maidege.

Juohke áidna olbmos (earret ovttamonát jumežiin) lea sierralágan DNA mii lea seammalágan buot goruda seallain. Dan dihte lea vejolaš čađahit DNA-analysaid máŋgga lágaš iskkusmateriálain, ovdamearkka dihte varra, čolga, gođus, siepman ja vuovttat. Eai leat gal buot biologalaš luottat heivvolaččat. Muhtin materiálaid lea váttis analyseret dannego dat dávjá eai leat áibbas buhttásat, ja dat hehtte DNA-analysa. Dain sáhttá maid leat billahuvvan DNA. Gožža, baika ja vuovssanas eai heive luoddaiskosiin, go dain lea hui unnán DNA.

Ovdal go sáhttit analyseret áhččivuođaiskosa dahje biologalaš luotta iskosa, de mii álggos ráhkadit DNA-profiilla man sáhttit veardidit eará DNA-profiillaiguin. Bargovuogis leat máŋga ceahki main mii geavahit iešguđet genateknologalaš reaidduid.

Álggos fertet buhtistit iskosa: Mii fertet viežžat DNA seallaváibmosis ja sirret dan eret reasta iskusmateriálas. Dát dahkko veaháš iešguđet metodaiguin, ja metoda vuolgá das man iskkusmateriálas mii viežžat DNA. Go mii leat sirren DNA iskosis, de geavahit PCR (Polymerase Chain Reaction) ráhkadit ollu máŋgosiid dain válljejuvvon STR-guovlluin DNA:s.

Elektroforesa

Maŋŋil go leat máŋgen válljejuvvon STR-guovlluid de mii sirret daid nubbi nuppis, vai sáhttit analyseret geardduhemiid logu. Dasa geavahit elektroforesa, mii lea teknihkka mainna elektralaš gietti vehkiin sirre partihkkaliid main lea elektralaš láddagas. DNA:s lea negatiiva láddagas ja gesso dan dihte elektralaš gietti positiiva povlii. Go DNA-bihtát vánddardit ávdnasa čađa mas leat binná bánna ráiggit, de dat sirrejuvvojit guhkkodaga vuođul. Oanehis DNA-bihtát johtet jođánit, dan botta go guhkes DNA-bihtát johtet njozebut dannego ávnnas goahcá daid eambbo.

Dannego DNA-bihtát leat oaidnemeahttumat, de mii lasihit ivdnemearkka guđege STR-guovlui. Ivdnemearka ja DNA-bihtáid guhkkodat lohkko, ja digitála ovdanbuktin čájeha daid dego ceakko linnján diagrámmas. Dát ceakko linnját čájehit galle geardduheami leat guđege STR-guovllus ja ráhkadit digitála DNA-profiilla man sáhttá veardidit eará DNA-profiillaiguin.

Áhččivuođaiskosis veardidit máná DNA-profiilla eatni ja vejolaš áhči DNA-profiillaiguin. Rihkusbáikki luoddaiskus addá DNA-profiilla man sáhttá veardidit DNA-profiillaiguin mat gullet ovtta dahje eambbo várohuvvon olbmuide áššis.

Jus ii leat oktage várohuvvon áššis, de sáhttet politiijat veardidit DNA-profiilla iežaset DNA-registariin, arkiiva mas leat DNA-profiillat. DNA-registaris leat golbma oasi:

• Ideantitehtaregisttar mas leat DNA-profiillat olbmuin geat leat dubmehallan giddagasráŋggáštussii dahje servodatráŋggáštussii.
• Luoddaregisttar DNA-profiillaiguin mat bohtet rihkusáššiin maid eai leat čoavdán.
• Dutkanregisttar sisttisdoallá DNA-profiillaid olbmuin geat leat várohuvvon áššiin maid ain leat dutkame.