Borramuš- ja dálkkasšattut Sámis
Báikkálaš resurssat
Murjen lea dábálaš Sámis ja Norggas. Sámegillii mii hupmat muorjemeahci ja luomemeahci birra. Ovdalaš áigge lei dábálaš geavahit eambbo šattuid borramuššan ja dálkkasin. Dat lei dárbbašlaš vai lea doarvái biebmu, ja dálkasat eai lean fidnemis lahkosis. Olmmoš fertii máhttit šattuin ávkkástallat vai birge. Maiddái otná servodagas lea šaddan stuorát fuomášupmi báikkálaš resurssaid geavaheapmái, erenoamážiid guoddevaš ovdáneami ja biebmosihkárvuođa ektui. Dás beasat lohkat luopmaniid birra, ja golbma dábálaš borramuš- ja dálkkasšattu birra - boska, juopmu ja soahki.
Luomi
Luomi (Rubus chamaemorus) lea bivnnuhis muorji man gohčodit duoddara gollin. Dat lea vuosttažettiin borramuššaddu man borret nuvttá, meastun dahje lávccain. Dihtet go ahte luomi lea hui buorre C-vitámiidnagáldu? Ovdalaš áigge geavahuvvui luomi skurbbetdávdda buorideapmái , vaikko dalle eai diehtán mas dat dávda boahtá. Ledje gávnnahan ahte luopmániin sáhttá dálkkodit dan dávdda. Dál mii diehtit ahte skurbbetdávdii fáhtehallá go váilo C-vitamiidna. Sápmelaččaid gaskkas ii lean skurbbetdávda nu dábálaš, ja dat sáhttá boahtit das go borre ollu luopmániid, ja maiddái juomu (geahča vuollelis).
Nubbi ávnnas luopmánis lea benzosuvri. Dat dahká ahte muorji riibá oalle bures vaikko ii gieđahala dan, seammaládje go joŋat, main maiddái lea benzosuvri.
Boska
Boska (Angelica archangelica subsp. archangelica) lea dovddus borramuššaddu davvin. Dan maiddái gohčodit olbmoborranrássin, mii muitala ahte dan lávejit borrat. Boska šaddá njuoska báikkiin, áinnas ája- johka ja jávregáttiin. Dat eallá guokte jagi. Vuosttaš jagi šattu namma lea fádnu. Dalle das leat dušše lasttat. Nuppi jagi dan namma lea boska.
Boskka nađa sáhttá nuvttá borrat jus viežžá dan ovdal go dáktá (muorraluvvá). Fádnonáđain sáhttá maid njálgáid ráhkadit, ja riddoguovlluin lávejit buotnjut guollevuojas. Lea maiddái vejolaš goikadit ja deadjan vuoššat. Boskaoivviid leat ovdalaš áigge vuoššan ja seaguhan bohcco- dahje gáiccamielkái, ja de goikadan. Daid goikadedje čalbmasiid siste, ja vurkejedje. Dološáigge geavaheddje boskka dálkkasin maiddái, erenoamážit ruohttasa. Dan geavahedje ollu iešguđet váttuide, earret eará čoavjji lotkkodahttit ja ráfaiduhttit, ja buoridit varrajođu.
Fuom! Jus áiggut čoaggit boskka, fertet leat sihkar ahte dovddat šattu. Gávdnojit eará, sullasaš šattut mat leat mirkkolaččat. Fertet maiddái váruhit ahte it čoakke beare ollu šattuid.
Juopmu
Juopmu (Rumex acetosa) lea dábálaš šaddu davviguovlluin. Dat šaddá lávttas gittiin, bealdoravddain, niituin ja luohkáin. Juomus lea suvrra máistu. Lasttaid sáhttá nuvttá borrat, dahje sáhttá vuoššat juopmosuohkada. Das lea ollu C-vitamiidna, ja lea leamaš dehálaš C-vitamiidnagáldun ovdalaš áigge. C-vitamiinna oažžut mii vuosttažettiin varas šattuin, ja ovdalaš áigge go dat eai lean fidnemis, lei bahá fáhtehallat skurbbehii. Juopmu lea maid geavahuvvon ollu eará dávddaid vuostá. Lasttaid galgá mihcamáráigge dahje lájuid áigge čoaggit.
Juomus lea ollu oksálasuvri, mii sáhttá vahágahttit manimaččaid. Olbmot geain leat manimašdávddat, eai berre borrat varas juopmolasttaid. Juomu lávejit borrat milkkiin, go dat jávkada muhtin oasi oksálasuvrris.
Soahki
Soagi (Betula pubescens) geavahit sihke boaldinmuorran, duodjenávnnasiin, lávvomuorran, duorgan, bessiid cáhkkehanávnnasiin ja máŋgga ládje dálkkasiin. Háviide lei ovdalaš áigge dábálaš botkkut goikaduvvon ja mollejuvvon soahkebárkku. Earret eará smávva mánaid ruvssodan bahtii. Maiddái soagi gunaid leat geavahan sakŋášdávdda ja ihtalumi vuostá.
Beahcenárvvi ges sáhttá geavahit plásttariin. Nárvi lea dat asehis “beassi” mii lea beassi ja muora gaskkas.
Dan bidjá rabas hávi ala, mii de savvo bures go nárvi lea steriila. Soahkebeasis lea betulin nammasaš ávnnas mii lea vuolšegeahpedeaddji, ja mas leat ollu eará medisiinnalaš ávkkiid gávdnan. Máŋgga sajis máilmmis leat beasi geavahan ovdamearkka dihte spárttuid vuostá. Soahkelastadeadja lávejedje juhkat leasmmi vuostá, ja dat maiddái ávkkuha cissadávdda vuostá. Soagis leat ollu eambbo ávkkit ja geavahusat mat eai leat namuhuvvon dás.
Ságastallet
Makkár báikkálaš borramuš- ja/dahje dálkkasšattuid dovdabehtet?
Lea go din mielas dehálaš dovdat ja máhttit geavahit báikkálaš borramuš- ja dálkkasšattuid? Manne/manne ii?