Genaredigeren – čuohpa ja lavtte
Restrikšuvdnaenzymat leat enzymat mat doibmet dego molekylára "skárrin" ja mat sáhttet čuohppat eret DNA-osiid dan bokte go dovdet dihto básasekveanssaid. Dát lea ávkkálaš reaidu jus háliidat bidjat oktii DNA mii boahtá iešguđet organismmain. Darvehan dihte oktii daid iešguđet DNA-bihtáid, geavahuvvo ligase nammasaš enzyma. Dat ávdne čanastagaid iešguđet básaid gaskkas ja dainna lágiin laktá oktii bihtáid.
Fievrridan dihte DNA-bihtáid ovtta organismmas nubbái geavahit plasmiiddaid. Plasmiiddat leat gierdohámát DNA-molekylat mat lea baktearain isolerejuvvon ja main leat dušše moadde gena. Jus bidjá sávahahtti DNA-bihtáid plasmiidii mii lea baktearas, de dát DNA-bihtát máŋgejuvvojit juohke háve go bakteara laská.
Dárkkistan dihte lihkostuvai go genaredigeren, de geavahit selekšuvdnamearkkaid. Selekšuvdnamearkan sáhttá ovdamearkka dihte lea gena mii addá bakterii antiobiotikaresisteanssa, dahje gena mii addá bakterii fluorescenssa. Dáinna lágiin sáhtát válljet ja gilvit duššefal daid baktearaid mat čájehit lihkostuvvan genaredigerema.
Don galggat fievrridit humána gena bakterii, mii fas galgá stuora hivvodagaid buvttadit dan proteiinnas man dat humána gena kode.
Dál beasat hárjehallat čuohppat ja laktit DNA. Mii geavahit báberbihtáid DNA modeallan, skárriid restrikšuvdnaenzyman ja liimma dahje libmabátti ligase-enzyman.
Reaiddut DNA bargui
- čolgaiskosis váldon humána DNA (lineára DNA)
- gena mii kode sávahahtti iešvuođa (lineára DNA)
- plasmiida (gierdohámát DNA)
- restrikšuvdnaenzymat
- enzyma ligasa
- selekšuvdnamearka
Genateknologiijabargui dárbbašat isolerejuvvon DNA. Dán leat ožžon sierra árkkas. Vuosttaš maid fertet dahkat, lea identifiseret gena mii kode sávahahtti iešvuođa, mii boahtá isolerejuvvon DNA-iskosis. Gena básaortnetvuoru gávnnat teakstabovssas vuolábealde. Geavat ivdnebliánttaid merket gena DNA-iskosis. Fuom! Leat ožžon dušše ovtta árppu básaortnertvuoru.
Gena mii kode sávahahtti iešvuođa:
AATTCCGACGTTACGTTAATGCTAGAGGCTGCG
- Go leat identifiseren gena mii kode sávahahtti iešvuođa, de válljet restrikšuvdnaenzyma mainna sáhtát čuohppat DNA-árppu. Vállje restrikšuvdnaenzyma mainna heive čuohppat du gena, govvosis vuolábealde.
Restrikšuvdnasajádat botkejuvvon linnjáin mii govvida golbma iešguđetlágan restrikšuvdnaenzyma čuohppanminstara. - Merke eará ivdnebliánttain buot restrikšuvdnasajádagaid maid válljejuvvon restrikšuvdnaenzyma čuohppá. Fuom! Lea dehálaš ahte restriksšuvdnenzyma man válljet, ii čuohpa dan gena mainna áiggut viidáseappot bargat.
- Vai galggat sáhttit bidjat bakteara plasmiidii dan gena mii kode sávahahttii iešvuođa, fertet plasmiidda čuohppat seamma restrikšuvdnaenzymain mainna válljejit gena čuohppat, vai geažit heivejit oktii. Merke ivdnebliánttain buot restrikšuvdnasajádagaid plasmiiddas man válljejuvvon restrikšuvdnaenzyma čuohppá.
- Dál lea áigi diktit restrikšuvdnaenzymaid bargat bargguideaset. Muitte ahte restrikšuvdnaenzymat čuhppet dihto minstara mielde.
- Fievrrit gena mii kode sávahahtti iešvuođa, plasmiidii. Heivejit go bihtát oktii? Geavat ligasa-enzyma laktit bihtáid oktii.
- Gena mii kode sávahahtti iešvuođa, sisttisdoallá selekšuvdnamearkka. Dárkkis lihkostuvai go genamodifiseren dan bokte ahte identifiseret selekšuvdnamearkka genas man leat bidjan plasmiidii. Geavat áinnas ivdnebliántta merket selekšuvdnamearkka.
Selekšuvdnamearka:
TGCAATT
- Lihkku dutnje lihkostuvvan rekombinánta DNA buvttademiin ja illustrerejuvvon genateknologiija geavahemiin. Vai proteiidna man humána gena kode, galgá buvttaduvvot stuora hivvodagain, de ferte plasmiida biddjot bakteara sisa man de gilvá optimála birrasis. Geavat iežat hutkáivuođa dán illustreret.
Dát siidu lea rievdaduvvon almmuhus Bioteknologiijaráđi Modeallageahččaladdan – rekombinánta DNA siiddus.