Etihkka ráddje bioteknologiija
Etihkalaš digaštallamiin mii smiehttat mii lea riekta ja mii lea boastut. Buriid etihkalaš válljejumiid váldimis fertet árvvoštallat mo dat váikkuhit ii dušše alccesat, muhto maiddái eará olbmuide, servodahkii birrasis ja min sorjevaš lundui. Válljen mii lea buorre oktii, ii dárbbaš leat dat buoremus nubbái. Mearrádus máid don iežat ovddas dagat, sáhttá dagahit njuolggo váikkuhusaid earáide.
Dáid nyánssaid sáhttá leat váttis oaidnit, go olmmoš fáhkkestaga lea doaivvuhis dilis gos bioteknologiija fállá vejolaš čovdosa. Lea váttis digaštallat etihka olbmuiguin geat vásihit kriissa. Danin lea dehálaš ahte olmmoš lea ovdagihtii čađahan ehtalaš árvvoštallamiid ovdal go čuožžila garra dilli. Seammás lea dehálaš ahte válljemat maid dahká, eai leat rievddakeahtes ja agibeaivái. Etihkka lea álo lihkadusas. Buorre ja ođasmahttojuvvon máhttu lea mearrideaddjin rievttes válljemiid váldimis.
Muhtumiidda sáhttá orrut imaš ahte ollinge fertejit leat ehtalaš digaštallamat bioteknologiija birra. Muhtimat oaivvildit ahte jus dutkamiin ja ođđa teknologiijain sáhttá buoridit olbmuid eallima, de ferte geavahit daid veahkkeneavvuid mat gávdnojit. Jus genaredigeremiin sáhttá jávkadit árbbálaš dávdda, de dan galgá dieđusge dahkat. Jus genateknologiija vehkiin sáhttá háhkat doarvái ja buoret borramuša eatnama álbmogii , de ii leat jierpmálaš diktit dan leat.
Nuppe bealde leat sii geat oaivvildit ahte ii galgga mange láhkai váikkuhit dáhpáhusaide mat deaividit olbmui. Muhtomin dakkár oaidnu čatnasa oskkoldatlaš jáhkkui ja eallinoidnui, ahte ii leat min olbmuid duohken válljet eret iešvuođaid maid mii atnit lossadin dahje gáibideaddjin. Mii fertet baicca hálddašit luondduriggodagaid nugo leat addon.
Goappašat bealit, ja buot nyánssat dan guovtti gaskkas, fertejit váldot vuhtii buori etihkalaš digaštallamis. Gaska sáhttá orrut mearehis stuoris. Nu ahte gos álgit jus ollenge galgá leat vejolašvuohta deaivvadit? Buorre vuolggasadjin sáhttá leat geahčadit mainna leat ovttaoaivilis, ja mii máhtuid lea iešguđet surggiin. Jus diehtu lea váilevaš, de ferte leat dáhttu oahpásnuvvat fáktádieđuide mat leat oažžumis. Eaktun sáhttit lahkanišgoahtit lea ahte bealit fertejit doahttalit ahte sis ii leat seamma vuolggasadji.
2020 giđa lei bioteknologiijaláhka meannudeamis Stuoradikkis. Digaštallamat ovdagihtii ja dađistaga čájehedje čielgasit mat etihkalaš áššečuolmmat ledje vuordimis. Bioteknologiijaráđđi buvttii fágalaš ávžžuhusa. Doaktárat, dutkit, oskkolaš servodagat ja eaŋkilolbmot besse digaštallat ja hupmat mediain.
Goappašiid beliid politihkkárat dovddahedje ahte árvvusatne vuostebeali oainnu. Dakkár demokratiijas go Norggas lea buohkain vejolašvuohta cealkit oaiviliiddis ja guldaluvvot. Vaikko vuostebeali čuoččuhusaid sáhttá leat váttis ipmirdit, de ferte rahpasit guldalit earáid ákkastallamiid. Muhtomin dat sáhttá mielddisbuktit ahte rievdadit oainnu.
