Árbevirolaš máhttu

Árbevirolaš máhttu lea máhttu mii lea ovdánan bargguid ja vásáhusaid bokte, ja lea dávjá fievrriduvvon buolvvas bulvii. Sámi kultuvrras lea árbevirolaš máhttu ain hui dehálaš. Dát máhttu gávdno iešguđet bargguin nu mo duodji, biepmu ráhkadit, meahcásteapmi, boazodoallobarggut, guolásteapmi ja ollu eará.

Ovdalašáiggi lei árbevirolaš máhttu áibbas dárbbašlas vai birge. Dán áiggi lea ain dárbbašlaš muhtin ealáhusain, ja lea oassin olbmuid ideantitehtas.

Árbevirolaš máhttu ja luonddudieđalaš máhttu

Árbevirolaš máhtu ii sáhte juohkit skuvlafágaid mielde, dan dihte go dan máhttui gullet barggut, giella, vierut ja maiddái muitalanárbevierru. Dát máhttu lea čadnon báikkiide, ja dan dihte sáhttá rievddadit báikkis báikái. Dainna lágiin dat lea earálágan go luonddudieđalaš máhttu, mii generalisere máhtu ja gávdná universála čilgehusaid. Gávdnojit ovdamearkkat dasa ahte luonddudieđalaš máhttu lea vuolgán árbevirolaš máhtus, ovdamearkka dihte dálkkasávdnasiid ektui mat leat šattuin. Eará háviid eai gávdno dieđalaš čilgehusat ja duođaštusat árbevirolaš máhttui.

Árbevirolaš máhttu lea dávjá fievrriduvvon bargguid bokte ja njálmmálaččat, ja máhttui gullá sihke diehtit ja máhttit praktihkalaččat bargat. Dávjá ii leat ge árbevirolaš máhttu čállojuvvon gosage, nu mo luonddudieđalaš máhttu. Aŋke ferte diehtit ollu luonddu birra go bargá árbevirolaš bargguid. Sámi ealáhusain nu mo duojis, boazodoalus, eanandoalus, guolásteamis ja meahcásteamis gávdno ollu árbevirolaš máhttu. Dás mii geahččat lagabui ovtta ovdamearkka, suidnema, ja makkár máhttu luonddu birra dasa dárbbašuvvo.

Suidnen

Goikaduvvon gámasuoinnit leat áiggiid čađa geavahuvvon doalahit lieggasa gápmagiin sihke geasset ja dálvet. Lea ain odne dábálaš geavahit, vaikko dán áigge leat ollu eará bivvu juolgesuojit. Suidnemis lea ollu árbevirolaš máhttu mii maid lea luonddufágamáhttu.

Šaddanbáiki ja šlájat

Álggos vuos ferte diehtit gos gávdná gámasuinniid. Gámasuoinnit šaddet jávrriin ja jogain gokko ii leat nu čieŋal. Ferte maid dovdat ja válljet rievttes suinniid. Dalle ferte máhttu šattuid birra, ja árbevirolaš máhttu šattuid birra lea dávjá čadnon ávkkástallamii. Leat lukti-šlájat mat leat geavahuvvon, eanas šluppotlukti (Carex rostrata) ja gámasuinlukti (Carex aquatilis). Lukti dovdá earret eará das ahte nađas leat golbma bastilis ravdda.

Goas galgá suidnet

Suinniid čuohppá čakčageasi go leat muttát stuorrát, muhto sáhttá rievddadit jagis jahkái goas suoidni lea šaddan. Sámegielas lea ge dovddus sátnevájas ahte "ii leat jahki jagi viellja". Ovdalašáiggi lávejedje dadjat ahte galgá suidnet go lea šaddimánnu, go de šaddet suoinnit litnáseappot ja nannoseappot.

Suinniid geavahit

Suinniid dasto šluvgá ja goikada ovdal go váldá atnui. Go dállasta (bidjá suinniid gápmága sisa), de ferte fuolahit ahte šaddá ollu áibmu suinniid gaskii. Áibmu doallá lieggasa gápmaga siste. Seamma prinsihppa geavahuvvo ollu bivvobiktasiin ja isolašuvdnamateriálain.

Eambbo suidnema birra

Gámasuinniid čuhppet sirppiin. Guojaid, dat suoinnit main lea lieđđi, čogget eret ja de čuolbmadit suinniid suoidnebonjaldahkan. Go leat čuohppan suinniid, de daid cábmet šluppohiin ja šluvget heahkela dahje spihkárfiellu vuostá. Dalle dipmet suoinnit. De heŋgejit suinniid goikat olggos dahje olgovistái. Maŋŋil go suoinnit leat goikan, de ferte bilget daid. Dalle bárgiidit dahje botnjet guokte bonjaldaga oktii. Dalle lea álki rádjat ja vurket.

Go de áigu geavahit gámasuinniid, dalle dállasta. De ferte dágget (lovttohallat) suinniid, vai šaddá áibmu suinniid gaskii. Áibmu doallá lieggasa. De bidjá suinniid gámanjunnái ja deavdá gitta jozzagii. Dalle eai galbmo juolggit.

Árvvus atnit luonddu

Oassi árbevirolaš máhtus lea árvvus atnit buot mii gávdno meahcis ja luonddus. Go vuolgá suidnet, de lea ovdamearkka dihte muhtimiin vierru muitalit báikái ahte lea boahtán dohko, ja máid áigu bargat. De báikki "ássit" dihtet sin áigumuša. Gávdnojit vel ollu eambbo sullasaš vuoiŋŋalaš vierut. Dakkár vieruide dieđusge ii gávnna luonddudieđalaš čilgehusa. Muhto lea vuohki ipmirdit olbmo saji ollisvuođas ja árvvus atnit meahci.

Guoddevaš ovdáneapmi

Dán áigge mii geavahit guoddevaš ovdáneapme-doahpaga, ja árbevirolaš máhttu sáhttá ovddidit guoddevaš ovdáneami. Guoddevaš ovdáneamis leat golbma oasi; biras ja dálkkádat, sosiála bealit ja ekonomiija.

Biras ja dálkkádat

Jus árvvoštallat gámasuinniid birrasa ja dálkkádaga dáfus, de dat leat báikkálaš, ođasmahtti resursa mii mollána lundui maŋŋil go mii leat geargan dan. Dainna lágiin lea guoddevaš geavahit gámasuinniid.

Sosiála bealit

Nubbi oassi leat sosiála bealit. Árbevirolaš máhttu lea dan dáfus dehálaš seailluhan dihte sámi kultuvrra, oktan gielain.

Ekonomiija

Dat goalmmát oassi guoddevaš ovdáneamis lea ekonomiija. Árbevirolaš máhttu lea dehálaš birgjupmái, mas lea oassin birget resurssaiguin mat du lagasbirrasis leat.

Luonddu ávkkástallan ja guoddevaš ovdáneapmi

Filmmážiin vuolábealde gulat ovdamearkkaid das mo jurddašit guoddevaš ovdáneami birra meahcásteami, boazodoalu ja biepmuid háhkama oktavuođas.

Filbma: Luondu sámi kultuvrras (2:02)

Filbma: Sámi biebmokultuvra (7:43)

Eambbo luonddu ávkkástallama ja sámi biebmokultuvrra birra

Sáhtát lohkat eambbo meahcasteami ja biebmokultuvrra birra artihkaliin Luondu sámi kultuvrras ja Sámi biebmoárbevierut.

Filmmas čájehii mo bohccovarra sáhttá geavahuvvot. Dán NRK-artihkalis gávnnat bagadusa mo ráhkadit gumposa ja varrabánnogáhkuid.

• Makkár árbevirolaš máhttu gávdno din lagasbirrasis ja ruovttubáikkis?

• Dovdabehtet go muitalusaid, sátnevádjasiid dahje vieruid mat muitalit dahje oahpahit sámi luondduoainnu birra?

• Mat erohusat ja ovttalágánvuođat leat árbevirolaš máhtu ja luonddudieđalaš máhtu gaskkas?

• Mo din mielas sáhttá árbevirolaš máhttu ovddidit guoddevaš ovdáneami?