Geahččaladdan: Mikroskohpa – heivehit ja geavahit - Naturfag (HS) - NDLA

Njuike sisdollui
Forsøk

Geahččaladdan: Mikroskohpa – heivehit ja geavahit

Ollusiid mielas lea movttiidahtti bargat mikroskohpain ja ožžot eambbo fágalaš ipmárdusa. Eaktun oažžut positiiva vásáhusa lea ahte máhtát geavahit mikroskohpa.

Ulbmil

Oahpásmuvvat dasa mo mikroskohpa doaibmá, ja gávnnahit man stuora areála oainnát iešguđet stuoridemiiguin.

Oassi 1. Oahpásmuva mikroskohpii

Geavat govvosa veahkkin oahpásmuvvat huksehussii dan mikroskohpas mii dus lea beavddis.

Oassi 2. Oahpa geavahit mikroskohpa

  1. Cáhkket čuovgga.
  2. Jorat revolvára nu ahte álggát unnimus stuoridemiin (geahnoheamos objektiiva). Don gulat ahte coahkeha go objektiiva boahtá sadjái. Ale deatte ieš daid objektiivvaid.
  3. Bija objeaktláse oktan preparáhtain objeaktabeavdái, ja darvet civcconiiguin.
  4. Čielggasmahttit: Bija objeaktabeavddi vuolemus dássái, ja lokte várrogasat makroskruvain dassažii oaččut čielga gova. Mudde loahpas mikroskruvain.

  5. Ii leat dárbu giddet dan čalmmi man it geavat, vaikko lea dušše okta okulára. Eatnasiid mielas lea vuohkaseabbo atnit goappaš čalmmiid rabas.
  6. Sirdde preparáhta mii lea objeaktabeavddis vuoi oaččut deháleamos oasi guovdu. Go sirddát preparáhta, de govva álo sirdašuvvá nuppe guvlui.
  7. Hárjehus: Čále bustáva h báberbinnái, ja bija objektiivva vuollái. Sirdde ovddas maŋas dan botta go geahčat okulara čađa. Ale vuollán ovdal go máhtát lihkahallat dan nu mo háliidat.
  8. Jus lea beare unni, de lea gova ravda seavdnjat. Heivet čuovgaráiggi vuoi lea juste doarvái stuoris dássedit čuvget olles gova vuolimus stuorideamis. Beare stuora čuovgaráigi addá heajos kontrástta, ja dan dihte soaitá fertet unnidit ráiggi go eambbo stuorida gova.
  9. Ráhkat preparáhta millimehterbáhpiriin, vai beasat gávdnat oaidnoviidodaga diamehtera iešguđet stuoridemiin. Dat lea ávkkálaš diehtun go maŋŋil rehkenasttát iešguđet preparáhtaid sturrodagaid.

  10. Jus mikroskohpas lea man sáhttá sirdit, de bijat dan vuolemus dássái unnimus stuorideamid, ja loktet go lonuhat stuorát stuorideapmái. Jus oainnát čáhppes gierddu oaidnoviidodaga ravddas, de leat lokten kondensora beare ollu. Geahččalatta heivehit čuovgaráiggi ja kondensora dassažii oaččut maksimála kontrástta stuora stuoridemiin.
  11. Go barggat gievrramus objektiivvaiguin, de it ábut loktet objektiivabeavddi nu ollu ahte gokčanláse deddo objektiivva vuostá! Sihke objektiivva linsa ja preparáhtta sáhttet billahuvvat. Eastadan dihte dan, čielggasmahtte álo gova unna stuoridemiin álggos. Geavat dasto dušše mikroskruva čielggasmahttit gova go lonuhat gievrrat objektiivii.
  12. Objektiiva 100 x gáibida ahte geavahat .
  13. Go gearggat mikroskohpain, de fertet
  • váldit eret preparáhta
  • sihkkut čáhceruivvi filttárbáhpiriin
  • váldit eret immeršuvdnaoljju erenoamáš ráidnenávdnasiin (xylen)
  • jorahit geahnoheamos objektivii
  • bidjat objeaktabeavddi vuolemus dássái
  • bidjat ala

Guoskevaš sisdoallu

Dán lea/leat čállán Kristin Bøhle ja Skolelaboratoriet for biologi, UiO.
Maŋemusat ođastuvvon 2021-04-27