Proteiinnat

Proteiinnat leat biebmoávdnasat mat leat dárbbašlaččat seallaid ja gođđosiid huksemii ja bajásdoallamii, ja hormonaid ja enzymaid buvttadit. Dat maiddái addet energiiija. Gorudis leat sullii 100 000 iešguđetlágan proteiinna mat guhtege doaimmahit dihto barggu.

Proteiinnat - huksen ja bajásdoallan

Proteiinnat gávdnojit buot šattuin ja elliin ja dain leat máŋga iešguđetlágan funkšuvnna. Proteiinnat lea mielde buot gođđosiid ja struktuvrraid huksemis. Gorudisttámet leat proteiinnat buot seallain, ja dat adnojit liiki, vuovttaid, gaccaid ja dehkiid huksemii. Eará proteiinnat ges adnojit fievrredeapmái, vurkemii, hormonaide ja enzymaide.

iešguđetlágan proteiinnat
Proteiidna sorta	Ovdamearka proteiidnii	Doaibma

Suolbmudanenzymat	amylasa, lipasa, pepsiidna, trypsiidna	veahkehit mollet biebmoávdnasiid
Fievrrideapmi	hemoglobiidna, albumiidna	fievrredit ávdnasiid vara ja lymfa bokte
Struktuvra	aktiidna, tubuliidna, keratiidna	ávdnet struktuvrraid seallain
Hormonat	insuliidna, tyroksiidna	fievrredit signálaid
Suodjalus	immunoglobuliinnat	suddjet goruda várálaš ávdnasiid vuostá
Čoahkkáigeassin	aktiidna, myosiidna	doaimmahit čoahkkáigeassádeami dehkiin
Vurken	vurkenproteiidna bađvešattuin, albumiidna monnivielgadasas	addit eallámuša ogi árra eallimii ja siepmanšattuide

Proteiinnat leat aminosuvrriráiddut

Molekylastruktuvra obbalaš aminosuvrái. Illustrašuvdna. — Obbalaš huksen muhtin aminosuvrris.

Proteiinnat leat stuora molekylat mat leat huksejuvvon guhkes aminosuvrriráidduiguin. Aminosuvrrit leat ávdnasat mat sihke leat básat ja suvrrit. Aminojoavkkus ( ${-NH}_{2}$ ) leat básalaš iešvuođat, ja ges suvrijoavkkus ( $-COOH$ ) leat suvrra iešvuođat.

Goappaš joavkkut leat čadnon seamma karbonaatomii. Dán karbonaatomii lea maid čadnon hydrogenaatoma ja joavku man sáhttit gohčodit R (reastajoavku). Lea dát oalgeráidu mii sirre iešguđet aminosuvrriid nubbi nuppis. Gávdnojit 20 aminosuvrrit maid navdit dábálažžan.

Aminosuvrriid ráiddut hábmejuvvojit go máŋga aminosuvrri reágerejit guhtet guimmiineaset ja ávdnejit peptiiddaid. Proteiinnat leat guhkes peptiidaráiddut.

Molekylmodeallat mat čájehit mo proteiidna ávdnejuvvo. Illustrašuvdna. — Guokte goabbatlágan aminosuvrri reagerejit nubbi nubbái ja ávdnejit dipeptiidda. Čanastat mii huksejuvvo aminosuvrriid gaskii, gohčoduvvo peptiidačanastahkan. Go máŋga aminosuvrri reagerejit, oažžut polypeptiiddaid.

Essensiealla aminosuvrriid it sáhte ieš ráhkadit

Guoktenuppelohkái guoktelogi aminosuvrris ráhkada gorut ieš, muhto dan gávcci maŋemusa fertet borramuša bokte oažžut. Dan gávcci gohčodat essensieallan dahje heakkadárbbašlažžan. Njuoramánát dárbbahit lassin cysteiinna. Lihkus lea čižžemielki buorre gáldun juste dan aminosuvrái.

Máŋggabealálaš biebmodoallu buktá doarvái essensiealla aminosuvrriid, muhto sii guđet garvet bierggu, guoli, moni ja/dahje mielkebuktagiid, fertejit leat eanet diđolaččat dan ektui maid borret sihkkarasten dihte ahte ožžot doarvái heakkadárbbašlaš aminosuvrriid.

Aminosuvrriid maid gorut ii ávkkástala, gorut boaldá dahje joraha buoidin. Urea (cissaávnnas) lea dat bázáhusávnnas mii ráhkaduvvo go proteiinnat mollejuvvet. Dat sisttisdoallá nitrogena mii boahtá aminosuvrriin ja doidojuvvo cissa mielde olggos.

Denatureren – proteiinnat billahuvvet

Luossabihtáš maid buonjusta soijasovssas. Govva. — Ponzusovsa lea sovsa mas earret eará lea soijasovsa ja limesáftá. Limesáftá suvri dagaha ahte njuoska luosa proteiinnat denaturerejuvvo. Proteiinnaid struktuvra rievdá, ja guolebiergu ovtta láhkái vuššojuvvo.

Proteiinna hápmi mearriduvvo earret eará hydrogenačanastagain aminosuvrriid gaskkas. Čanastagaide váikkuhit temperatuvra, pH ja kemikálat, ja dat dagaha ahte proteiinnas rievdá hápmi. Ja de ii doaimma proteiidna nu go galgá. Mii dadjat ahte proteiidna denaturere. Go moni steiket, de moni monnivielgadas denaturere. Dan oaidnit go monnivielgadas vilggoda.

Proteiidnastruktuvra

Aminosuvrriráiddut mat eai leat vuos gárvves proteiinnat, gohčoduvvojit polypeptiidaráidun. Dát ráiddut njámmojuvvojit máŋgga iešguđet láhkái ja ávdnejit máŋga iešguđetlágan proteiinna. Lea aminosuvrriid ortnetvuorru ja polypeptiidaráiddu guhkkodat mii mearrida mo galgá njámmojuvvot, ja makkár iešvuođaid proteiidna galgá oažžut. Ortnetvuorru ja válljenmunni lea mearriduvvon genain min DNA:s. Okta vearu aminosuvri ráiddus sáhttá dagahit ahte proteiidna ii doaimma nu go galgá.

Ráidu mas kuvllat main leat bustávat šaddá dađistaga spirálan, mii ges šaddá duolbahámágiin. Spirálat ja duolbahámit giessasaddet nubbi nuppi birra. Njeallje iešguđet čoggosa spirálain ja duolahámiin leat buohtalaga. Illustrašuvdna.

Gáldu

Openstax. (2020, 18. januar). Proteins. Hentet 8. mai 2020 fra https://openstax.org/books/biology-2e/pages/3-4-proteins