Buoidi
Energiija maid seallat eai geavat, vurkejit earret eará buoidin. Dasa lassin lea buoidi isolerejeaddjin. Buoideávdnasat leat maid huksengeađggit hormonain ja leat dehálaš oassin seallamembránas.
Buoidi gullá ávdnasiid jovkui maid gohčodat lipiidan. Eará ávdnasat dán joavkkus leat gáhčči, oljjut, steroidat ja fosfolipiidat.
Eanas buoidi gávdno triglyseriida hámis - ávdnasat mas alkohola glyserola ja golbma buoidesuvrri leat oktiičadnon. Dábálaččat leat iešguđetlágan buoidesuvrrit ovtta buoidemolekylas. Go stuora oassi buoiddis sisttisdoallá guhkes karbonvirjjiid, de buoidi ii leat čáhcái luvvi. Buoidi lea eahpepolára, ja čáhci ges polára.
Buoidi juohkása guoktin váldojoavkun:
- gallehuvvon buoidi
- gallekeahtes buoidi
Gallehuvvon buoidesuvrrit - eanemus gáddeelliin
Buoidesuvrrit main leat dušše eaŋkilčanastagat karbonaatomaid gaskkas leat gallehuvvon buoidesuvrrit. Dat leat oassin gallehuvvon buoiddis. Mii gávdnat gallehuvvon buoiddi bierggus ja biergobuktagiin. Šattuid ektui lea kokosniehtis ollu ja avokádos veaháš gallehuvvon buoidi.
Buktagat mat sisttisdollet ollu gallehuvvon buoiddi, leat dávjá stiivat viessotemperatuvrras.
Gallekeahtes buoidesuvrrit - buoidi šattuin ja guliin
Buoidesuvrrit main okta dahje máŋga duppálčanastagat virjjiin leat gallekeahtes buoidesuvrrit. Dat leat oassin gallekeahtes ja máŋgii-gallekeahtes buoiddis.
Šattuin gávdnat gallekeahtes buoiddi vurkejuvvon eallámuššan siepmaniin ja šaddosiin. Šaddobuoiddis mas eanemusat gallekeahtes buoidi lea, ráhkaduvvo biebmoolju nugo soijaolju, maisaolju ja oliivvaolju. Dasa lassin lea guolis ollu gallekeahtes buoidi.
Ollu gallekeahtes buoidesuvrrit leat essensiellat (heakkadárbbašlaš) buoidesuvrrit. Dat leat buoidesuvrrit maid gorut ieš ii sáhte ráhkadit, ja mii dan geažil ferte addot gorudii biepmu bokte.
Omega-3 ja omega-6 leat joavkkut máŋgii-gallekeahtes buoidesuvrriin mat suddjejit váibmo- ja varrasuotnedávddaid vuostá go eastadit varrabunci. Daid gávdnat buoiddes guolis nugo makreallas, sallihis, luosas ja dápmohis, ja maid šaddooljjuin nugo rápsas ja soijas.
Addin dihtii golgi buoidái stiiváset čoahku, sáhttit "hierdit" buoiddi. Dalle oažžut hydrogena reágeret duppálčanastagaiguin buoidesuvrriin, nu ahte buoidi suohku eanet. Dán proseassas sáhttet ávdnejuvvot transbuoidesuvrrit. Dat leat gallekeahtes buoidesuvrrit mat leat stiiváseappo ja suohkadeappo ja main lea eará molekylahápmi go dain lunddolaš gallekeahtes buoidesuvrriin.
Ovdal adnui transbuoidi margariinnas, muhto dainna leat heaitán. Ain adno transbuoidi pommes fritesiin, geavssain ja gáhkuin.
Transbuoidesuvrriin lea negatiivvalaš váikkuhus kolestrol buoideávdnasa ráhkadussii varas ja lasiha riska oažžut váibmo- ja varrasuotnedávddaid. Trans mearkkaša badjel dahje nuppe bealde. Transbuoidesuvrriin leat karbonavirjjit darvehuvvon goabbat bealde duppálčanastaga. Dat dagaha njuolgadeabbo molekyla go jus virjjit livčče seamma beallái darvehuvvon, nugo daid nu gohčoduvvon cis-buoidesuvrriin.
