Fagstoff

Soptsestimmievuekien bïjre

Soptsese mij dïhte? Ij iktegisth aelhkie daejredh jis akte tjaalege lea soptsese, vaajese, heamture j.n.v. Almetjh iktegisth soptsestamme jïh fïerhten biejjien mijjieh maam akt soptsestibie. Gosse soptsestibie maam dååjreme jallh mij heannadamme, dellie mijjieh soptsesem darjobe.

Soptsesi bïjre

Saemien soptsesh jallh heamturh leah jeatjhlaakan jeatjah laantijste aaj heamturh Nöörjeste jïh Sveerjeste. Eah saemieh soptsesth slåahten, gånkan, gånkan nïejten jallh gånkan baernien bïjre.

Jens Ivar Nergård gærjesne «Den levende erfaring» tjaala saemien soptsestimmievuekie lea «Dïhte jielije dååjrese». Saemien soptsesh vuesiehtieh guktie saemieh eatnamisnie jealeme jïh guktie eatnemen vierhtide nuhtjeme.

Saemieh soptsestieh guktie saemieh eatnamasse böötin jïh aaj guktie kreekh leah skaepiedamme. Saemieh aaj soptsestieh nåejtiej, sjïele-hearraj jïh mievriestæjjaj bïjre mah meehtin almetjem juvre-hammose bïejedh. Gosse edtjin dam darjodh die tjoerin veeljedh dam juvrem mïsse almetje plïeresadtje. Dïhte guhte juvren hammosne, meehti ussjedidh goh aerebi. Dïhte tjoeri desnie årrodh goske nåejtie gærroem luejhtieji jallh aaj goske jeemi, jallh aaj goske hammoe idtji vielie sjïehth juktie mïele jorkesovveme.

Saemien soptsesi ovmessie ulmieh:

edtjieh faepieldidh
edtjieh dååjresi bïjre soptsestidh
edtjieh darjodh juktie saemieh maehtieh ovmessie dååjresh seammalaakan guarkedh
edtjieh kultuvrem vaarjelidh
edtjieh vuesiehtidh guktie edtjebe dåemiedidh jïh jieledh
maanah jïh geerve almetjh edtjieh soptsesi tjïrrh lïeredh eatnemen seahkaridh

Dah mah vihkielommes åarjel-saemiej soptsesinie:

staaloe
rovhtege
saajve
bïerne

Gaaltijh

Birkeland. K. (2002). Staaloeh vienhtieh aske lea dålle. J.W. Cappelen.

Nergård J. (2006). Den levende erfaring. Cappelen Damm Akademisk.