Genat, kromosomat ja DNA

Genat jáddaduvvot ja biddjojuvvojit johtui

Vaikko čoliid, čalmmi ja nearvvaid seallain lea ideanttalaš DNA, de dain leat áibbas iešguđetlágan iešvuođat. Sealla doaibma vuolgá das guđet genat leat aktiivvat. Danne leat dušše seallain čolgarávssáin aktiiva genat ráhkadit enzymaid čolgii. Juste dat genat eai leat aktiivvat ovttage eará goruda seallain. Deahkkeseallat fertejit earret eará buvttadit sárasproteiinnaid ja danne leat áibbas eará genat aktiivvat.

Metyleren

Genat mat eai galgga leat aktiivan, gokčojuvvojit earret eará metylain (${-CH}_3$) vai gena ii leat vejolaš lohkat. Dalle mii dadjat ahte gena lea "gokčojuvvon" dahje "jáddaduvvon". Genat jáddaduvvot dahje biddjojuvvet johtui dan mielde guđiid proteiinnaid lea dárbu buvttadit geažos áiggi. Ovdamearkka dihte sáhttá hormonaid váikkuheapmi jáddadit dahje johtui bidjat genaid. Dat gusto oanehis áiggi reguleremii. Eará háviid jáddaduvvet genat ágibeaivái.

Buot genat mat stivrejit ogi ovdáneami, "jáddaduvvot" dađi mielde go ohki stuorru. Go mánná lea riegádan, dat genat eai šat goassege šatta aktiivan.

Birasváikkuheamis lea maid mearkkašupmi dan ektui guđet genat leat aktiivvat, ja dakkár epigenehtalaš rievdamat sáhttet árbejuvvot.

Genat leat kodat

Genehtalaš alfabehta lea oanehaš, das leat dušše 4 "bustáva": A, C, T ja G. Dat lea goitge doarvái dieđuid gaskkustit das mo gorut galgá stuorrut, ja buot daid proteiinnaid birra maid sihke don ja buot eará organismmat dárbbahit vai doibmet.

Olmmošlaš árbemateriála (genoma) sisttisdoallá sullii 25 000 gena ja sullii 3 miljárdda básapára. Min gorutseallain leat guovttit gihput genain mat juohkásit 46 kromosomaide, - 23 pára kromosomat main báraid mielde leat genat seamma iešvuođaide.

Buot genat árbejuvvojit rievdatkeahttá, muhto dat stuora hivvodat genain mat gávdnojit máŋga variánttas, váikkuhit ahte juohke indiviida oažžu iežas erenoamáš kombinašuvnna árbemateriálas.

Nitrogenbásat ávdnejit koda genain

Ieš DNA-molekyla sulastahttá bodnjojuvvon ráidalasa, mas "ráidalasa juolggit" sisttisdollet sohkkara ja fosfáhta, ja ges "ráidalasa ceahkit" sisttisdollet orgánalaš molekylaid maid gohčodit nitrogenbásan.

Juohke sohkarmolekylii lea čadnon nitrogenbása. DNA:s gávdnojit njeallje iešguđetlágan nitrogenbása: adeniidna (A), tymiidna (T), guaniidna (G) og cytosiidna (C). Nitrogenbásat leat oktiičadnon guokte ja guokte hydrogenčanastagaiguin.

Dihto básat gullet oktii. Adeniidna čatnasa dušše tymiidnii, ja guaniidna čatnasa álo cytosiidnii. Básapárat C-G ja A-T vuođđudit danne ráidalassii cehkiid.

Nitrogenbásaid ortnetvuorru ja valljodat muhtin genas mearridit guđe aminosuvrrit galget huksejuvvot proteiinna sisa. Dát kodavuogádat lea seamma buot organismmaide eatnamis.

Iešguđet sturrodagas

Genat molsašuddet sturrodagas, unnimus genas mas leat 150 bása, badjel 1 miljovnna básii. Kromosomain leat maid hui iešguđetlágan sturrodagat, mas Y-kromosoma lea unnimus ja kromosoma nummár 1 lea stuorimus.