Iskka iežat – Árbeávdnasat
Dát bargobihtát leat jurddahuvvon njálmmálaš hárjehallamii dahje geardduheapmái, vai beasat iskat maid leat oahppan ja ipmirdan árbeávdnasiid birra. Bargobihtát eai gáibit ollu barggu, go vástádusaid álkit gávdná fágasiidduin. Gávnnat maiddái fasihttaevttohusa bargobihtáid maŋis.
- Mii lea gena?
- Mo genat stivrejit dan mii seallas galgá dáhpáhuvvat?
- Mii mearrida proteiinna iešvuođaid?
- Man ollu iešguđetlágan proteiinnat leat dus gorudis?
- Man ollu iešguđetlágan aminosuvrrit leat dus gorudis?
- Vaikko buot seallain ovtta organismmas leat seamma genat, de eai seallat leat seammalágánat. Čilge manne!
- Mii lea namma nitrogenbasain mat leat DNA-molekylain?
- Mii lea kodona?
- Mii lea nukleotiida?
- Gos seallas dáhpáhuvvá proteiidnasyntesa?
- Vai ribosomat galget oažžut proteiinna ráhkadanneavvaga (genehtalaš koda), ferte DNA-molekyla diehtu čállojuvvot "muitolihppui" ja sáddejuvvot ribosomaide. Mii dán muitolihppu namma lea?
- Mii lea daid molekylaid namma mat gávdnojit cytoplasmas ja mat fievrredit aminosuvrriid ribosomaide gos proteiidnasyntesa dáhpáhuvvá?
- Mii lea DNA ja RNA erohus?
- Maid oaivvildit "Genehtalaš kodain"?
- Mii ferte dáhpáhuvvat polypeptiidaráidduin vai galgá šaddat aktiivvalaš proteiidnan?
Čoavddusevttohus
- Gena lea bihttá DNA-molekylas. Gena sisttisdoallá bagadusa maid seallat geavahit vai sáhttet buvttadit dihto proteiinna.
- Guđet genat leat aktiivvat, leat mearrideaddji sealla doibmii. Dat mearridit guđet proteiinnat galget buvttaduvvot, ja proteiinnain lea dehálaš rolla earret eará huksemii, suddjemii, reguleremii ja fievrredeapmái gorudis.
- Iešguđet aminosuvrriid válljemat, ortnetvuorru ja hivvodat váikkuha proteiinna iešvuođaide.
- Olbmogorudis leat birrasit 100 000 iešguđetlágan proteiinna main buohkain lea iežas doaibma čađahit.
- Leat 20 iešguđetlágan aminosuvrri mat leat huksengeađgin min gorudis.
- Sealla biras ja doaibma stivre guđet genat galget leat aktiivvat.
- DNA:s gávdnojit njeallje iešguđetlágan sorttat nitrogenabasa: adeniidna (A), tymiidna (T), guaniidna (G) ja cytosiidna (C).
- Ráidu mas golbma basa (tripleahtta) dahket kodona, mii lea dihto aminosuvrri koda.
- Nukleotiida lea ovttadat DNA:s mii sisttisdoallá fosfáhtajoavkku, sohkarmolekyla mii gohčoduvvo deoksyribosan ja nitrogenabasa (A, C, T dahje G).
- Proteinsyntesa dáhpáhuvvá ribosomain mat sáhttet luovos leat cytoplasmas dahje plasmafierpmádaga bajildusas.
- Go kromosoma gena čálihuvvo (transkriberejuvvo), rievdá koda DNA:s RNA:ii. Dat ráhkadanneava (muitolihppu) mii sáddejuvvo ribosomaide cytoplasmas, gohčoduvvo mRNA (messenger-RNA).
- Fievrredan-RNA, tRNA, gávdno cytoplasmas ja fievrreda aminosuvrriid ribosomaide gos proteiidnasyntesa dáhpáhuvvá.
DNA lea duppálárppot ja RNA ges lea eaŋkilárppot.
DNA:s leat nitrogenabasat adeniidna (A), tymiidna (T), guaniidna (G) ja cytosiidna (C). RNA:s leat golbma dan seamma basas, muhto tymiinna sadjái lea urasiila(U).
DNA:s lea deoksyribosa sohkar siidobeliin, ja ges RNA:s lea ribosa sohkar dakko.
RNA sáhttá váimmusmembrána čađa mannat, muhto dan ii sáhte DNA.
- mRNA lea definerejuvvon "genehtalaš kodan". Genehtalaš koda lea universála. Dat mearkkaša ahte lea seamma buot ealli organismmain.
- Polypeptiidaráidu ferte hábmejuvvot ja máhccojuvvot aminosuvrri čanastagaid vehkiin vai šaddá aktiiva proteiidnan. Proteiidna hábmejuvvo gárvvisin ja oažžu iežas struktuvrra golgiappárahtas.