Luonddufágas mii leat jorgalan ja heivehan osiid luonddufága sisdoalus lohkanráhkkanahtti oahppoprográmmas davvi-sámegillii. Mii leat lasihan resurssaid čadnon sámi kultuvrii.
Dát fága lea betaveršuvnnas. Mii lasihit resurssaid dađistaga
Dán fáttás lea mihttun ahte don vásáhusaid, imašteami ja suokkardeami bokte galggat ipmirdit máilmmi iežat birrasis luonddudieđalaš oaidninsajis.
Big bang-teoriija addá midjiide jurdaga das mo univearsa ávdnejuvvui, ja mo dat lea ovdánan dan rájes. Muhto mo dat šattai, ja mo čuožžilii eallin?
Buorre dearvvašvuohta ii leat dušše buozalmasvuođa haga leat. Lea maid dan birra ahte lea buoredilli iežainis ja buorre dovdu iežas goruda ektui.
Min birrasis lea máŋgga lágan bárut ja suonjardeapmi, nu mo jietna, čuovga, liekkas, radiobárut ja čáhci mii stuhčá. Buot bárut fievrridit energiija.
Dán fáttás beasat miellagiddevaš reaissus leat mielde seallaid, árbeávdnasiid, gárggiideami ja bioteknologiija siskkobealde.
Bioteknologiija addá ođđa máhtu ja reaidduid mat rahpet vejolašvuođaid nállašuhttimis, medisiinnas, fertiliseremis, biebmobuvttadeamis ja industriijas.
Atomat sáhttet geasuhit nubbi nuppi ja čatnasit oktii kemiijalaš čanastagaiguin. Mat leat rievttimielde čanastagat, ja mo dat čuožžilit?
Dán fáttás don guorahalat karbona ja karbonovttastusaid iešvuođaid ja reakšuvnnaid.
Guoddevaš ovdáneapmi fáddái gullet muhtimat dálá áiggi stuorámus hástalusain: Dálkkádatrievdamat, biologalaš valljivuođa suddjen ja birasmirkkot.