Min genehtalaš koda

Vuolgge mielde mátkái miellegiddevaš máilbmái mii moatti jagi áigi lei measta amas midjiide. Beasat oaidnit mo koda lea huksejuvvon ja oahppat mo dieđut muhtin genas adnojit oktiibidjat aminosuvriid proteiidnan. Buot dát bidjá vuođu oahppat vejolašvuođaid maid genateknologiija addá, numo genamodifiseren, klonen ja genatesten.

Raba gova ođđa siiddus

CC BY-NC

Govva: Open

Eai ovttasge earás leat seamma genat go dus, earret jus leaččat ovttamonát jumeš. Don leat erenoamáš ođđa kombinašuvdna genain iežat máttuin.

Buot genat árbejuvvojit rievdakeahttá, muhto dat stuora hivvodat genain mat gávdnojit ollu variánttain, allelain, dahká ahte juohke indiviida oažžu iežas sierralágan kombinašuvnna árbemateriálas.

Vaikko mii oaidnit stuora olgguldas erohusaid, lea measta buot DNA seamma buot olbmuin. Dat unna erohusat DNA:s leat aŋkke doarvái sihkkarit identifiseret muhtin olbmo. DNA-profiila dahje DNA-suorbmasadji adnojit earret eará áhččivuođaášiin dahje rihkolašvuođaáššiin.

Ráhkadanneava olles organismii lea vurkejuvvon DNA-kodan juohke áidna seallaváibmosii.
Go lea dárbu ráhkadit proteiinna, ferte gena mii kode dán proteiinna, máŋgejuvvot. Dasto sáddejuvvo ráhkadanneavvaga máŋggus cytoplasmai ribosomaide, gos proteiidna ráhkaduvvo.

Ieš dat originála, (DNA:a) bissu suddjejuvvon ja rievdakeahttá váibmosa siste, dan botta go genat máŋgejuvvojit mRNA:n lohkameahttun gerddiid. Ieš DNA lea sihke beare stuoris ja beare rašši fievrreduvvot olggos ja sisa váimmusmembránas.

CC BY-NC-SA

Govva: Bjørn Norheim

Go muhtin gena galgá transkriberejuvvot, rahpasa DNA nu ahte entsyma RNA-polymerasa sáhttá johtit DNA nuppi streaŋgga mielde ja oktiičatnat nukleotiiddaid mat galget ávdnet dan gárvves mRNA. Govas bajábealde oainnát ahte U čatnasa A:ii, ja C ges čatnasa G:ii. Go RNA-polymerasa boahtá gena (ráhkadanneavvaga) geahčái mii galgá máŋgejuvvot, de boahtá mRNA luovvanit.

CC BY-SA

Govva: Robert Kohlmann

mRNA lea gena máŋggus mii álkit sáhttá beassat váimmusmembrána čađa ribosomaide jođus cytoplasmas. Doppe huksejuvvojit proteiinnat dađi mielde go ráhkadanneava dulkojuvvo.

Genehtalaš koda lea universála dainna lágiin ahte buot organismmat geavahit seamma giela dieđuid vurkemis genain.
Bustávat(A C G T/U) ávdnejit sániid (tripleahtaid) dan gielas. Ja dat tripleahtat ávdnejit kodaid mat mearkkašit dan seamma beroškeahtta organismmas. UCU lea ovdamearkka dihte aminosuvrri seriinna koda buot organismmain.

Gena (DNA váibmosis) máŋggus lea ovttageardánis árpu mii gohčoduvvo messenger-RNA. mRNA gohčoduvvo sámegilli cealki-RNA. mRNA lea measta seammalágan go DNA-molekyla nuppi bealli (bealle ráidalas). Dát nuppasis čállin DNA:s mRNA:ii gohčoduvvo transkripšuvdnan.

mRNA guoddá dieđuid DNA:s (DNA máŋggus) mii bidjá vuođu viidásit proteiidnasyntesii.

RNA earrána DNA:s dakko bokte ahte das lea ovttageardánis árpu, sisttisdoallá sohkkara ribosa dan sadjái go sohkkara deoksyribosa ja bása urasiila (U) baicca go tymiina (T).