Geas lea ovddasvástádus du dearvvašvuhtii?
Álbmotdearvvašvuođainstituhta dieđuid mielde ellet okta vihttasis váibmo- ja suotnadávddain dahje sis lea alla riska oažžut dakkár dávdda. Oktiibuot leat dát dávddat okta dain dábáleamos jápminsivain Norggas.
- Maid jurddašat go logat dán?
- Guđet fáktorat váikkuhit riskii oažžundihte váibmo- ja suotnadávdda?
- Válddat mo ovdáneapmi lea leamaš. Maid jurddašat ovdáneami birra?
- Mat váikkuhusat sáhttet buidodagas ja buoidivuođas leat du dearvvašvuhtii?
Ágga vuolábealde lea váldon muhtin NRK.no artihkkalis mii bođii UNICEF-raportta «The state of the World's children 2019: Children, food and nutrition» oktavuođas.
"Dan botta go miljovnnaid mánáin lea heajos biebmodoallu dan dihte go sis váilo dahje ii leat ráđđi buoret molssaeavttuide, de Norgga mánáide ja nuoraide dávjá lea olaheamis badjelmeare ollu biebmu mii ii leat dearvvašlaš." (UNICEF, 2019)
Máid doaivvut čálli lea oaivvildan dáinna čuoččuhusain?
Guorahala mo Norggas márkanfievrredit biepmu ja juhkosiid mánáide ja nuoraide.
- Gávnna márkanfievrrideami ovdamearkkaid mat sáhttet ovddidit buriid ja heajos dearvvašvuođavieruid. Vuođuš manne du mielas dát ovdamearkkat váikkuhit mánáid ja nuoraid dearvvašvuođavieruide.
- Gávdnet go eanas ovdamearkkaid mat ovddidit buori, dahje eanas ovdamearkkaid mat ovddidit heajos dearvvašvuođavieruid? Manne doaivvot leat nu?
- Gávnnat mo márkanfievrridanláhka Norggas fuolaha mánáid rievttii buori dearvvašvuhtii.
- Válljemat maid dagat árgabeaivvis váikkuhit dutnje ja du dearvvašvuhtii, muhto don sáhtát váikkuhuvvot válljet iešguđet ládje. Geas dalle lea ovddasvástádus dasa mo don válljet?
Guorahala mo eisseválddit sáhttet váikkuhit du dearvvašvuođavieruide.
- Gávdnojit go politihkalaš láidestusat Norggas odne mat ovddidit buriid ja/dahje heajos dearvvašvuođavieruid? Atte ovdamearkkaid ja vuođuš vástadusaid.
- Berret go geavahit politihkalaš láidestusaid stivret maid olbmot borret? Vuođuš vástádusa.
- Evttot ođđa njuolggadusaid, válddahusaid, divadiid, subsidiaid ja sullasaččaid mat sáhttet ovddidit buriid dearvvašvuođavieruid.
Mat váikkuhusat leat du dearvvašvuođas servodahkii, ja olles Norgii?
Geas lea ovddasvástádus du dearvvašvuhtii? Čále debáhttačállosa mii ovddida du oainnu áššis. Geavat áinnas dan guovttii artihkkala vuolábealde vuođđun.
Evttohus mo viidáseappot bargat
Ráhkat kampánnja mii váikkuha guottuide ja ovddida buriid dearvvašvuođaválljemiid. Hutka mo oažžut earáid skuvllas dihtomielain jurddašit ahte du válljemat váikkuhit dutnje ja du dearvvašvuhtii.