Njuike sisdollui
Bargobihttá

Guorahala: gáldut iešguđet vitamiinnaide

Earret D-vitamiinna, de gorut ii sáhte ieš ráhkadit vitamiinnaid. Danne fertet eanaš vitamiinnaid oažžut borramuša bokte maid borrat. Mágu vehkiin galgabehtet dán barggus guorahallat gálduid iešguđet vitamiinnaide.
Kolláša mii čájeha ollu iešguđetlágan murjjiid, šaddosiid ja ruotnasiid. Govva.
Govva: Boarding Now / CC BY-NC 4.0

Áigumuš

Ollu nuorain lea ovttageardánis biebmodoallu mii sisttisdoallá unnán šattuid ja ruotnasiid. Guoská go dát dutnje? Ovttageardánis biebmodoallu dagaha ahte it oaččo buot biebmoávdnasiid maid gorut dárbbaha, ja áiggi badjel njidjet dehálaš doaimmat du gorudis. Guorahallat ja gávdnat buriid gálduid iešguđetlágan vitamiinnaide sáhttá leat ávkkálaš veahkkeneavvun ođđa borramušgálvvuid geahččaladdamis ja šaddat diđolažžan borramušaid sisdoalus. Soaitá maid dagahit ahte borat eanet šattuid ja ruotnasiid dás ovddasguvlui?

Ráhkkaneapmi – oahpaheaddji

Fina gávppašeame ollu iešguđetlágan šattuid, murjjiid, nihtiid ja ruotnasiid, nu ahte gávnnat buriid gálduid buot vitamiinnaide. Oastte váldonjuolggaduslaččat borramušgálvvuid mat lagasgávppis leat olamuttus, ja maid sáhttá njuoskkanaga borrat. Muhto oastte áinnas muhtin eksohtalaš gálvvuid maiddái.

Smávve borramušgálvvuid unna bihtáide, vai doibmet bures máisttašanbihttán ohppiide.

Máisttašanbihtá evttohusat:

Appelsiidna, bealdomuorjjit, pašuvdnašaddos, rušpi, banána, viidnemuorjjit, kiwi, mándel, hasselniehtti, eappel, peara, jeret, sarrit, čáhcemelovdna, luopmánat, tomáhta, spináhta, diehppegálla, ruoná diehppegálla, rukses appelsiidna, čáhppesjieret, goikaduvvon šattut, nađđaselleriija, náhpu, rukkola, návrroš, gáiccamuorjjit, paprihkka, avokado, ruvsomuorji, persilja, čáhppes váđohat, fiikon, honnetmelovdna, sitruvdna, bađvešattus, oliiva, persimon, physalis, muovjejieret, maŋgo, anánas, pitahaya, papaya, rettehas.

Guorahala

  1. Vállje muhtin máisttašanbihtá maid dieđát ahte liikot. Čárve čalmmiid, ja dovdda mágu. Govahala mágu golmmain sániin.
  2. Vállje muhtin máisttašanbihtá maid it leat ovdal máistán ja daga seamma láhkái go ceahkki 1as.
  3. Ráhkat bajildusgova buot máisttašanbihtáin. Ráhkat vuogádaga mas boahtá ovdan guđe vitamiinnat guhtege máisttašanbihtás leat, ja mii doaimmaid juohke vitamiinnas lea gorudis.
  4. Máistte nu ollu sorttaid go vejolaš. Lei go muhtin máhku mii hirpmáhuhtii du?
  5. Gávnna ovdamearkka mo govččat beaivválaš dárbbu buot vitamiinnaide iežat biebmodoalus.

Buorre muitonjuolggadussan lea borrat nu ollu ivnniid go vejolaš beaivválaččat oažžun dihte muttágis meari vitamiinnaid.