Modeallat - duohtavuođa álkidahttin
Modealla man oalle dávjá oainnát, lea kárta visttiin ja eanadagain. Go almmolaš vistái boađát, nugo du skuvlii, gávdno dávjá visogovva man vuođul dádjadat rievttes latnjii. Jus galggat čilget geainnu muhtimii gii du luhtte áigu fitnat, soaittát tevdnet kártta. Dalle tevdnet dušše dehálaš eanamearkkaid ja guođát eanas detáljaid. Dat lea modealla mii álkidahttá duohtavuođa.
Modeallain leat ráddjehusat
Modeallain leat iežas ráddjehusat ja sáhttet addit boasttoipmárdusa jus mii atnit daid earái go lea jurddahuvvon. Danne lea dehálaš diehtit mat ráddjehusat leat. Ovdamearkan govviduvvo čuovga muhtomin suotnjariin, dan botta go geavahuvvo bárromodealla čilget čuovgga eará iešvuođaid.
Globus ja kárta leat modeallat
Globusis leat unnán detáljat, muhto dat addá buori gova das ahte eana lea jorbbas, ja čájeha mo ábit ja nannán leat juohkásan. Go ávssis lea fitnjut, sáhttit dan nai geavahit jahkodagaid čilget.
Go eanaspáppa govvida kártan, sáhttá oažžut mielde eanet detáljaid. Kártta lea álkit mielde dohppet, ja das sáhttá oaidnit olles eatnama ovtta govas. Heajos bealli lea ahte poláraguovllut šaddet viehka stuorrát go buohtastahttá guovlluiguin mat ekváhtor bokte leat. Sivas go eanagiera lea jorbbas, sturrot diekkár gorihisvuođat eanaguovllu sturrodaga mielde mii kártii tevdnejuvvo.
Geahččal:
Geahččal garahit appelsiinna ja bija gara steažžasin dego kártta.
Tevdne áinnas nannamiid appelsiidnii ovdalgo garahat.
Atoma- ja molekylmodeallat
Jus galgat ipmirdit mo ávdnasat reagerejit eará ávdnasiiguin dahje min gorudis, de fertet diehtit mo dat leat huksejuvvon. Go eat sáhte oaidnit atomaid ja molekylaid, leat álkidahtton modeallat stuora ávkin. Dá lea muhtin visogovva:
- Bohra atommodealla addá čorgadis visogova mas elektruvnnat leat biddjon fásta bánaide mat ovddastit energiijadásiid atomaváibmosa olggobealde.
- Balvamodeallat čájehit vejolaš elektruvnna sajusteami dego balvan, gos sevdnjes ivdni čájeha stuorimus jáhkehahttivuođa. Dát modealla addá rievttibu gova das ahte elektruvnnat eai jođe gierdduid mielde, muhto aŋkke johtet mearre energiijadásiin.
Álkidahttimat
- Buot dáin modeallain leat partihkkalat badjelmeare stuorisin tevdnejuvvon, muhto dat dahká ahte buoret oaidnit daid.
- Modeallat leat duolbasat eai ge čájet ahte atomat leat golmmadimenšunála.
- Váimmuspartihkkalat sáhttet juogadit seamma lanja ja badjálastit nubbi nuppi, nu ahte go protonat ja nøytronat leat sárgojuvvon sierra dego viidnemuorječoahkit, de dat maiddái lea álkidahttin duohtavuođas.
Molekylmodeallat
Molekylat sáhttet sárgojuvvot sihke struktuvraformeliiguin ja kuvla-sággi-modeallaiguin. Mii geavahit molekylahuksengihpu go ráhkadit kuvla-sággi-modeallaid. Dát heivejit bures go galgá čájehit čatnosiid ja golmmadimenšunála struktuvrra.
Modeallain leat iežas ráddjemat
Atomaid gaska molekylas lea beare stuoris duohtavuođa ektui, it ge sáhte hukset karbonmonoksida (CO) dannego ráiggiid ja sákkiid lohku ii šatta riekta. Atomain eai ge leat dakkár ivnnit go maid kuvla-sággi-modealla govahallá.