Mihtideapmi, sturrodagat ja ovttadagat
Mihtideapmi mearkkaša gávdnat muhtin lohkogovvádusa das mii mihtiduvvo. Dat boarráseamos vuohki mihtidit dáidá leat lohkan, ja lea árvvusge maid dat vuohki mihtidit maid mii ovddemus oahppat ja geavahit eanemus.
Áigá ovdal min áigerehkega čuožžilii dárbu mihtidit eanaareálaid ja šattu mahtodaga. Lihtteviehkaga tevnnega leat gávdnan máŋga duhát jagi boares egyptalaš čállosiin. Diekkár viehkagiid geavahedje várra čikŋageđggiid, siepmaniid ja gortni vihkket. Dáppe lea lihtteviehkat leamaš geavahusas badjel duhát jagi.
Buot oastin ja vuovdin eaktuda ahte gávppšeami oktavuođas lea ovttaoaivilvuohta mo hivvodaga galgá mihtidit ja árvvu rehkenastit. Dalle lea stuora ovdamunnin ahte leat ovttaiduhttojuvvon mihtidanvuogit ja mihttoovttadagat.
Leat go goassege eahpidan ahte deaddu lea riekta, dahje jorbbodan go gaska lea čilgejuvvon eaŋgalas miles ektui, dahje sturrodat addojuvvon dumáid mielde? Ii ge dáidde leat nu álki árvvoštallat mearkkašumi 12° Fahrenheitas jus dušše leat hárjánan celsius-grádaide.
Dárbu mihttoovttadagaide maid sáhttá buohtastahttit lea oinnolaš, ja mii vuordit ahte kilo deaddá seamma juohke sajes. Riikkaidgaskasaš ovttasbarggu bokte oaččuimet 1875:as SI-systema, mii sihkkarastá seamma ipmárdusa ja definišuvnna čieža vuođđomihttoovttagaide vuođđuduvvon metralaš mihttovuogádahkii. Golbma dain dovddat bures, kilográmma (kg) mássá ovddas, mehter (m) guhkkodaga ovddas ja sekundda (s) áiggi ovddas. Dáppe min riikkas lea Justervesenet guđes lea ovddavástádus gozihit ahte SI-systema čuvvojuvvo, ja maiddái dárkkistit ja justeret mihttoneavvuid, nu ahte kilo lea seamma ollu beroškeahttá gos gávppašit.
Juohke áidna beaivvi lohkat mii juogalágan mihttoneavvu. Mii lohkat temperatuvrra termomihttáris, mássá viehkagis basadanlanjas, áiggi diimmus ja leahtu fártamihttáris. Dan maid don logat lea muhtin mihttolohku - muhtin fysalaš sturrodat. Jus galggat ipmirdit mihttologu, de fertet lasihit dasa mihttoovttadaga.
Dat mii galbii lea čállojuvvon, lea mihttolohku. Ovttadat (mihttoovttadat) lea ipmirdeamis kilomehtera diibmui maid čállit symbolain km/d. Leahttorádji lea nappo 50 x km/d. Geardunmearka čájeha ahte lea buktagis sáhka, muhto dan eat láve čállit.