Luonddudieđalaš bargovuogit
Interaktiivvalaš govvosis bajábealde gávnnat muhtin ovdamearkkaid dieđalaš barggus 1650 rájes 1962 rádjái. Ollu dáin bargguin gárte dovddus teoriijan mat ain gustojit. Boađát deaivvidit ollu daiguin go barggat luonddufágain.
Geahča mat ovdamearkka dihtii Semmelweisa guhte 1847:as, vaikko ledje garra vuostehágut, sisafievrredii bákkolaš gieđaidbassama doaktáriidda ja dakko bokte birgehii ollu heakkaid. Son geavahii dieđalaš systemáhtalaš metoda, gozihii statistihka bokte jámolašvuođa ja ráhkadii hypotesa mii geahččaluvvui. Bohtosat maid oaččui, ledje nu jáhkihahtti ahte ođđa teoriija áiggi mielde fertii dohkkehuvvot.
Loga artihkkala "Da håndvask ble vitenskap" forskning.no siiddus.
Go áiggut čoavdit muhtin hástalusa luonddudieđalaš bargovuogi mielde, de bijat álggos ovtta dahje eanet hypotesaid das maid don jáhkát leat čoavddusin. Mii sáhttit čilget hypotesa kvalifiserejuvvon árvádallamin. It dieđe vuos mii čoavddus lea, muhto dus lea jurdda dan ektui.
Iskan dihte doallá go hypotesa deaivasa, fertet ráhkadit iešguđetlágan eksperimeanttaid (geahččaladdamiid) mat galget čájehit lea go dus riekta vai ii. Lea dehálaš govvidit geahččaladdamiid nu dárkilit ahte earát sáhttet dárkilastit du loahppabohtosiid jus seamma ládje čađahit eksperimeanttaid. Mii dadjat ahte hypotesa ferte sáhttit duššindahkat. Dat mearkkaša ahte ferte leat vejolaš earáide geahččalit duođaštit dan vuostá.
Hypotesa lea jáhkku ahte gávdno oktavuohta, muhto go hypotesa lea doarvái gerddiid duođaštuvvon de oažžu teoriija stahtusa.
Teoriija guvlui jođus
Dađistaga go čađahat geahččaladdamiid, de soaittát šaddat hilgut muhtin hypotesa ja ráhkadit ođđa. Loahpas soaitá dus hypotesa mii orru doallame deaivása. Jus earát ožžot seamma bohtosa go don, de boahtá leat ovttaoaivilvuohta das ahte hypotesa lea buorre modeallan duohtavuođa čilget. Jus dutkanbirrasis lea dakkár ovttaoaivilvuohta, de oažžu hypotesa stahtusa teoriijan.
Teoriija nappo ii leat árvádus, muhto juoga mii lea vuođuštuvvon iešguđetlágan iskosiiguin guhkes áiggi badjel - juoga mas eanas máilmmi dutkkiin lea ovttaoaivilvuohta.
Jurdil!
Guđe luonddudieđalaš teoriijaid birra dieđát don?
Guoskevaš sisdoallu
Hárjehala vai oahpat dovdat dieđalaš bargovuogi cehkiid Edward Jennera boahkogeahččealeami bokte.