Njuike sisdollui
Fágaartihkal

Lunddolaš válljen

Lunddolaš válljen lea evolušuvnna deháleamos mekanisma. Dat dáhpáhuvvá nu guhka go lea liigebuvttadeapmi, genat árbejuvvojit ja lea genehtalaš variášuvdna populašuvnnas. Populašuvdna vuogáiduvvo dađistaga buorebut birrasii gos eallá, go buoremusat vuogáiduvvon indiviiddat fievrridit iežaset genaid viidáseappot.

Lunddolaš válljen

Evolušuvdna gáibida liigebuvttadeami. Dainna oaivvilduvvo ahte juohke indiviida buvttada eambbo maŋisbohttiid go dat mii lea dárbu soga doalvut viidáseappot.

Aittoriegádan indiviiddaide gávdnojit ollu várat ja hástalusat, muhto go máŋggas riegádit oktanas, de lea stuorát liiba ahte muhtin ceavzá.

Iešvuođat fievrriduvvojit váhnemiin maŋisbohttiide, muhto oarbinat eai oaččo ideanttalaš árbemateriála, jus eai leat ovttamonat jumežat. Dat mearkkaša ahte oarbinat ožžot genaid iešvuođaide mat leat oiddolaččat veaháš iešguđetlágan birrasiin. Dát dagaha plastisitehta (vuogáiduvvannávcca) populašuvnnas, mii sáhttá boahtit ávkin jus biras rievdá.

Jus ovtta šlája árbemateráiala ii rievddašii buolvvas bulvii, de ii livčče dáhpáhuvván evolušuvdna dan populašuvnna siskkobealde.

Vaikko buot indiviiddat ovtta populašuvnnas leat ovttalágánat oaidnit, de daid gaskkas aŋkke leat smávva genehtalaš variašuvnnat. Sivvan dasa lea earret eará ruossalas lonuheapmi go sohkabealseallat ávdnejuvvojit, ja mutašuvnnat. Dát dagaha ahte leat valljit iešvuođat ovtta populašuvnna siskkobealde. Organismmat hápmašuvvet birrasis gos ellet. Dat mearkkaša ahte muhtin organismmat sáhttet álkibut vuogáiduvvot jus biras rievdá.

Gilvu

Indiviiddaid gaskkas lea gilvu, maiddái ovtta populašuvnna siskkobealde. Ovdamearkka dihte gilvalit varrásat njiŋŋelasaid alde. Muhtin šlájain, nu mo šilljocizis, lea raddedielku mas sáhttá leat iešguđet sturrodat. Varis lottiin main lea stuorimus raddedielku lea stuorát liiba beassat fievrridit genaideaset viidáseappot.

Sarvaelliin leat čoarvvit dego vuoitun mii addá gilvalanovdamuni go galget háhkat harema (njiŋŋelasaid). Jus sarvvis lea dearvvaš ja falli oaidnit vaikko guoddá lossá noađi, de das fertejit leat buorit genat maid njiŋŋelasat oidet go válljejit guoimmi ja áhči iežaset maŋisbohttiide. Seamma ášši gusto polotti bađušdolggiide ja dánsumii.

Smiehta!

Mii dáhpáhuvvá jus álddut álo válljejit sarvá mas leat stuorimus čoarvvit, ja poloddenjiŋŋelas álo vállje varislotti mas lea stuorimus bađušdolgi?

Ovttasbargu joavkkuin

Muhtin šlájat ellet stuora dahje unna joavkun. Ovdamunni eallit joavkkuin lea vuosttažettiin oažžut veahki várjalit iežas, ja lea álkit gávdnat dahje bivdit biepmu.

Jus joavkomeannudanvuohki galgá ovdánan evolušuvnna bokte, de ferte dan meannudanvuogi vuoitu leat stuorát go gollu, ja iešvuohta ferte leat árbbálaš.

Šlájaid ovdáneapmi lunddolaš válljema bokte

Šlájat sáhttet fárret ja bisánit rabas niššii. Sáhttá leat seamma sorttat , muhto geográflaččat áibbas eará sajis. Jus lea beare stuora gilvu, de soitet bákkuin vuogáiduvvot ođđa dilálašvuhtii ja ávkkástallat eará resurssaid go dat maid ovdal áinnas dahke.

Charles Darwin válddahii beibbožiid mat bohte Galapagosii garra dálkki mielde. Doppe dat geavahišgohte buot main lei sadji. Áiggi mielde ovdánedje beibbožiin ođđa iešvuođat mat ledje vuogáiduvvon resurssaide dan niššas ja habitáhtas gos orro. Dát dáhpáhuvai genehtalaš variášuvnna ja lunddolaš válljema dihte. Áiggi mielde šadde populašuvnnat nu iešguđetlágánat ahte ovdánedje iešguđet šládjan.

Ráđđasat – vuogáiduhttin birrasii

Šlájat ožžot áiggi mielde ráđđasiid (ivdni mii čiehká) mat heivejit dan birrasii gos leat. Indiviiddat mat oidnojit eambbo go earát, válddahallet álkibut boraspiriide. Ráđđasat várjalit boraspiriid vuostá. Jus biras rievdá sakká, de sáhttet muhtimat oidnot buorebut ja jávkat. Dat main leat buorit ráđđasat, cevzet ja fievrridit šlája viidáseappot.

Ráđđasat sáhttet maid leat ávkin bivdiide. Dat sáhttet jaskkadit orrut ja vuordit dassážii bivddáhas lahkona, nie mo finddarguolli (piggvar) govas. Dat borrá vuosttažettiin bodneguliid.