Geahččaladdan: Fysalaš mihtideamit ja variašuvdnagovdodat - Naturfag (HS) - NDLA

Njuike sisdollui
Forsøk

Geahččaladdan: Fysalaš mihtideamit ja variašuvdnagovdodat

Dán geahččaladdamis galggat váldit áiggi muhtin kuvllas mii fierrá dihto gaskka, ovdanbuktit bohtosa gráfalaččat ja almmuhit mihtidaneahpesihkarvuođa.

Álggahus

Buot mihtideamit leat eahpesihkkarat. Sáhttá leat sivva mihtidanrusttegis, dahje sáhttit lohkat boastut. Dakkár boasttuvuođaid gohčodit systemáhtalas boasttuvuohtan. Dasa lassin boahtá nu gohčoduvvon statistihkalaš eahpesihkarvuohta. Eahpesihkarvuođa sivvan lea ahte eat nagot mihtidit juste seamma láhkái ovtta háves nubbái.

Dán geahččaladdamis galggat váldit áiggi kuvllas mii fierrá dihto gaskka, ovdanbuktit bohtosa gráfalaččat ja almmuhit mihtidaneahpesihkarvuođa.

Go mis leat máŋga mihtideami, sáhttit almmuhit eahpesihkarvuođa dáinna lágiin:

Gaskamearálašárvu ± bealli variašuvdnagovdodagas.

Gaskamearálašárvu muitala midjiide mii mihtidemiid lohkomateriála guovddáš lea. Variašuvdnagovdodat lea erohus gaskkal stuorimus ja unnimus logu, ja muitala mo logut leat háddjasan. Bealli variašuvdnagovdodagas, proseantan gaskamearálasárvvus, gohčoduvvo dávjá relatiiva eahpesihkarvuohtan.

Ulbmil

Oažžut vásáhusaid mihtidaneahpesihkarvuođain ja mo dan sáhttá ovdanbuktit.

Rusttegat

Láseliinniid heŋgestatfiellu, stállekuvla, diibmu maina áiggi váldá, geogebra, rehketárka dahje millimehterbábir gráfalaš ovdanbuktimii.

Bargovuohki

  1. Bija nuppi beali fiellus muhtin girjjiid ala vai kuvla fierrá iešalddis vulos moatti sekunddas.
  2. Merkes álggahan- ja loahpahansaji.
  3. Geavat diimmu mainna áiggi válddát ja váldde áiggi 50 fierramis.

Bohtosat ja áicamat

  1. Deavdde áiggiid tabellii.
  2. Gaskamearálašárvu lea:
  3. Variašuvdnagovdodat lea:
  4. Kuvla geavahii dán áiggi:
  5. Relatiiva eahpesihkarvuohta šattai:
  6. Ovdanbuvtte bohtosiid stoalpodiagrámmas.
    Juoge lohkoguovllu (variašuvdnagovdodaga) 5-10 intervállii ja gávnna juohke interválla mihtidemiid logu. Intervállat fertejit leat ovtta stuoru.

Bohtosiid ja konklušuvnnaid digaštallan

  1. Galle proseantta lei relatiiva eahpesihkarvuohta?
    Ledjet go nagodan dárkilit mihtidit?
  2. Mo juohkásedje bohtosat stoalpodiagrámmii?

Guoskevaš sisdoallu

Fágaávdnasat
Metoda ja mihtidan eahpesihkarvuohta

Go galggat mihtidit, de sáhttá čuožžilit eahpesihkarvuohta rusttegiid ja metodaid ektui, muhto ieš sáhttá ollu dahkat vai unnida mihtidan eahpesihkarvuođa.

Dán lea/leat čállán Bjørg E. B. Aurebekk.
Maŋemusat ođastuvvon 2019-01-24