Njuike sisdollui

Fágaávnnas

Seallavuoigŋan ja energiijavurken

Seallavuoigŋan leat kemiijalaš reakšuvnnat mat dáhpáhuvvet seallain, ja mat luvvejit energiija biebmoávdnasiin. Ollu dan luvvejuvvon energiijas vurkejuvvo fas smávva molekylaide maid gohčodit ATP. ATP fievrrida energiija daidda osiide seallas mat dárbbašit energiija.
Guokte nuora viehkaba vuovddis. Govva.
Raba gova ođđa siiddus
CC BY-NC-SA
Govva: Jens Lennartsson

Seallavuoigŋan gohčoduvvo maiddái boaldimin

Entsymat katalyserejit buot reakšuvnnaid nu ahte sáhttet goruda temperatuvrras dáhpáhuvvat. Máŋgga reakšuvnna bokte biebmoávdnasat ja oksygena nuppástuvvet karbondioksiidan ja čáhcin. Dasto luvvejuvvo ollu energiija. Jus seallat eai oaččo doarvái oksygena, de sáhttet seallat glukosa nuppástuhttet mielkesuvrin, muhto dalle luvvejuvvo arvat unnit energiija.

Aeroba seallavuoigŋan

Aeroba seallavuoigŋan dáhpáhuvvá buot seallain min gorudis.
Boaldin gáibida oksygena, ja bázahusávnnasin ávdnejuvvo karbondioksiida ja čahci.

glukosa + oksygena → karbondioksiida + čáhci + energiija

C6H12O6 + 6O2 → 6CO2 + 6H2O + energiija (eambbo go 30 ATP)

Seallat sáhttet boaldit sihke karbohydráhtaid, buoiddi ja proteiinnaid. Stuora oassi aeroba seallavuoigŋamis dáhpáhuvvá mitokondriijain. De luvvejuvvo ollu energiija, badjel 30 ATP buvttaduvvo. Deahkkeseallain leat ollu mitokondriijat dannego dain lea alla dárbu energiijii, vuostálasvuohtan dasa leat buoideseallat main lea unnán dárbu energiijii ja danne leat maid unnit mitokondriijat.

Glukosa ja oksygena sisaváldojit organismai. Mitokondriijain glukosa ja oksygena nuppástuvvo karbondioksiidan, čáhcin ja energiijan ATP hámis. Illustrašuvdna.
Raba gova ođđa siiddus
Seallavuoigŋamis reagerejit glukosa ja oksygena sealla mitokondriijain. Ávdnejuvvo energiija ATP hámis ja bázahusávdnasat čáhci ja karbondioksiida.
CC BY-NC-SA
Govva: Biorender

Anaeroba seallavuoigŋan

Anaeroba seallavuoigŋan dáhpáhuvvá deahkkeseallain mat eai oaččo doarvái oksygena. Boaldin ii geavat oksygena ja luvve arvat unnit energiija go aeroba seallavuoigŋan. Reakšuvnnat dáhpáhuvvet duššefal seallaid cytoplasmmas. Glukosa mollejuvvo dušše mielkesuvrin, mii dađi mielde čoaggana ja hehtte seallaid aktivitehta. Dan sivas seallat eai nákce doaimmahit anaeroba deahkkebarggu guhkit áigge.

glukosa → mielkesuvri + veaháš energiija

C6H12O6 → 2C3H6O3 + energiija (2 ATP)

Dán e-logaldallamis lea sáhka das mo energiija sáhttá luvvejuvvot ja vurkejuvvot goruda seallaide.
CC BY-SA
Video: Derek Jensen, Kristin Bøhle

Energiijavurken seallain

Seallain leat erenoamáš energiijaguoddi molekylat mat leat oanehisáiggi vuorkkát energiijii. Daid doaibma lea sirdit kemiijalaš energiija ovtta molekylas nubbái sealla siste. Dat deháleamos dain lea ATP (adenosintrifosfáhtta). ATP siste lea energiija vurkejuvvon ja lea gárvvis geavaheapmái. Go sealla dárbbaha energiija, de ATP látnjejuvvo ADPii (adenosindifosfáhta) ja fosfáhttajovkui seammás go energiija luvvejuvvo:

ATP → ADP + fosfáhtta + energiija

ATP látnjen. Illustrašuvdna.
Raba gova ođđa siiddus
Go ATP látnjejuvvo ADP:n og P:n (fosfáhtta), luvvejuvvo energiija.
CC BY-NC-SA
Govva: Biorender

ATP sáhttá veardidit unna báhtteriin mii lea láddejuvvon, ja ADP sáhttá ges veardidit guoros báhtteriin (ii laddejuvvon). ADP sáhttá oainnat láddejuvvot fas ATPii biebmoávdnasiid boaldima bokte mitokondriijain:

ADP + fosfáhtta + energiija → ATP

ATP ládden. Illustrašuvdna.
Raba gova ođđa siiddus
Dárbbašuvvo energiija oažžut ADP ja P ávdnet ATP. Dáinna lágiin sáhttá energiija vurkejuvvot ATP:ii.
CC BY-NC-SA
Govva: Biorender
Gáldut

Gregers, T. F. (2023, 20. april). Celleånding. I Store norske leksikon. http://snl.no/celleånding

Guoskevaš sisdoallu

Fotosyntesa

Fotosyntesa lea biokemiijalaš proseassa mas čuovgaenergiija nuppástuvvo kemiijalaš energiijii. Karbondioksiida ja čáhci nuppástuvvo sohkarin ja oksygenan.

CC BY-NC-SADán lea/leat čállán Øyvind Bønes. Vuoigatvuođaguoddi: NKI Forlaget
Maŋemusat ođastuvvon 05/18/2023

Oahppanresurssat

Oppbygning og indre struktur