Sihkarvuohta ja riskaárvvoštallan
Lea dehálaš jurddašit sihkarvuođa ja DBS birra go barggat laboratoriijas. Buot ortnetnjuolggadusat, rutiinnat gieđahallat bázahusaid ja laboratoriija sihkarvuođanjuolggadusat gávdnojit vai hehttejit vahágiid dearvvašvuhtii ja vai laboratoriija lea praktihkalaš ja dorvvolaš bargosadji. Skuvlalaboratoriijas, gos leat ollu geavaheaddjit, lea liige dehálaš ahte buohkat váldet ovddasvástádusa ja čuvvot njuolggadusaid mat doppe leat.
Go geavahat kemikálaid iežat iskkosiin, de gávnnat buot dárbbašlaš dieđuid kemikálaid birra sihkarvuođadáhtabláđiin. Sihkarvuođadáhtabláđit sisttisdollet stándarda riikaidgaskasaš riskacealkagiid ja sihkarvuohtacealkagiid mat dahket dieđuid álkin ipmirdit.
Doavnnji mearka addá maiddái dehálaš dieđuid. Dáhtabláđit ja merken galget oktii sihkkarasttit ahte buot kemikálagieđahallan dáhpáhuvvá dorvvolaš vugiin, nu ahte ii leat vahágiin olbmuide, birrasii ja lundui.
Ulbmil geahččaladdamiid riskaárvvoštallat lea unnidit riskka ahte dus dáhpáhuvvá lihkohisvuohta, ja ahte šattat diđolažžan vejolaš várain. Dát mielddisbuktá earret eará
- dárkkistit várálaš momeanttaid ja bázáhusaid gieđahallanbagadusa mat gusket kemikálaide maid galggat geavahit
- lonuhit eret várálaš kemikálaid unnit várálaš ávdnasiiguin
- geavahit rievttes suddjenreaidduid ja jielloskábe go lea dárbu
- sihkkarastit ahte boalddanat ja vuoššanrusttegat čužžot stargasit
- smiehttat mii sáhttá mannat boasttut, ja čađahit doaibmabijuid unnidan dihte riskka
Sáhtát geavahit dokumenterenreaiddu riskaárvvoštallat buot iežat geahččaladdamiid. Go leat vástidan gažaldagaid, de sáhtát vurket geahččaladdama oppalaš riskaárvvoštallama.
Guoskevaš sisdoallu
Neahttasiidu čuovvuvaččas miljodirektoratet.no