Njuike sisdollui
Fágaartihkal

Elektromagnehtalaš bárut

Ahte oinnolaš čuovga lea iešguđet ivnniid ja bárgoguhkkodagaid čuovga, dan diehtit mii bures. Muhto ii leat seamma diehttelas ahte rádiobárut ja gammabárut gullet seamma bárrojovkui. Dán lei James Maxwell gávnnahan iežas ovttamađodagaid bokte jagis 1865. Maŋŋil čájehuvvui ahte sus lei riekta.
Vilges čuovga doddjo buot arvedávggi ivnniide láseprismma čađa. Rukses čuovga doddjo unnimus ja violeahtta eanemus. Animašuvdna.
Vilges čuovggas leat buot arvedávggi ivnnit. Čuovga doddjo iešguđet ládje láseprismma čađa. Violeahtta čuovga, mas lea oaneheamos bárroguhkkodat ja alimus frekveansa, doddjo eanemus. Govva: Lucas V. Barbosa / CC0

Mat leat elektromagnehtalaš bárut, ja mo dat čuožžilit?

Jus ruvvet vuovttaid bálloŋŋain, de dieđát dat šaddá elektralaš. Jus doalat balloŋŋa gieđa buohta, de dovddat ahte doppe lea juoga, vaikko it guoska balloŋŋii. De dovddat dan máid fysihkkarat gohčodit balloŋŋa elektralaš gieddin. Jus lihkahalat baloŋŋa, de lihkahalat maiddái dán gietti, ja dát ráfehuhttimat levvet lanjas elektromagnehtalaš bárrun.

Dán simuleremis oainnát mo balloŋŋa rievdada elektralaš gietti:

Elektromagnehtalaš báruid iešvuođat

Sivvan manne nu iešguđetlágan fenomenat go gammasuonjardeapmi, oinnolaš čuovga ja radiobárut biddjojit seamma "jovkui" lea ahte dain leat dehálaš oktasaš iešvuođat:

  • Elektromagnehtalaš bárut sáhttet guoros ávvosa (vakuuma) čađa mannat. Dát earuha elektromagnehtalaš báruid eará báruin, nu mo jietna ja čázi bárut. Dat dárbbašit juoidá mas levvet.
  • Buot elektromagnehtalaš báruin lea seamma leaktu, čuovgaleaktu, guoros ávvosis. Čuovgaleavttu symbola lea c ja lea 300 000 km/s guoros ávvosis ja áimmus. Muhto jus elektromagnehtalaš bárut mannet eará ávdnasa čađa, de ii leat seamma leaktu buot bárroguhkkodagain.
  • Elektromagnehtalaš báruid energiija lassána gorrálasat frekveanssain. Dat mearkkaša ahte energiija = konstánta · frekveansa, ja dalle mii diehtit ahte suonjardeamis mas lea alimus frekveansa (dahje oaneheamos bárroguhkkodat) lea eanemus energiija.

Dá oainnát máid elektromagnehtalaš spekter sisttisdoallá, ja makkár bárroguhkkodagat lea dain iešguđet osiin.

Govus mii čájeha elektromagnehtalaš spektera bárroguhkkodagaid radiobáruid rájes gitta gammasuonjardeapmái. Illustrašuvdna.
Govva: Bjørn Norheim / CC BY-NC-ND 4.0

Oktavuohta EM-báruid frekveanssa ja bárroguhkkodaga gaskkas

Soaittát muitit ahte oktavuohta gaskkal frekveanssa, bárroguhkkodaga ja leavttu lea  v=λ·f , mas v lea leaktu, λ lea bárroguhkkodat ja f lea frekveansa.

Go elektromagnehtalaš báruid leaktu lea c, de oažžut ahte   c=λ·f

Go c lea konstánta, de sáhttit hui álkit lonohallat gaskkal frekveanssa ja bárroguhkkodaga   λ=cf ja   f=cλ

Rehkenastinovdamearka

Oránša čuovgga bárroguhkkodat sáhttá leat 600 nm áimmus. Mii frekveanssaid das lea? Álggos fertet čállit buot loguid 10-poteansan.

Dás lea

  • bárroguhkkodat λ = 600 · 10⁻⁹ m = 6,00 · 10⁻⁷ m
  • bárroleaktu čuovgaleaktu c = 3,00 · 10⁸ m/s

Mii galgat frekveanssa gávdnat, ja dasto oažžut

  f=cλ=3,00·108m/s6,00·10-7m

Dán sáhtát deaddit njuolga kalkuláhtorii oažžut vástádusa. Lea gal čájehuvvon ahte šaddá hui álkit juoga boastut go dakkár rehketbihttá bidjá kalkuláhtorii. Dan dihte lea buorre goansta geavahit máhtu poteansarehkenastimis ja rehkenastit 10-poteanssa sierra, nu mo dás čájehit:

  f=3,00·108m/s6,00·10-7m=3,006,00·108-(-7)s-1

  f=0,500·1015Hz=5,00·1014Hz

Fuomáš

  • Poteansanjuolggadus: Namuheaddji eksponeantta galgá geassit eret čájeheaddji eksponeanttas.
  • Rehkenastin ovttadagaiguin:   m/sm=ms·m=1s=s-1=1Hz
  • Oktavuohta gaskkal eksponeantta ja logu mii lea 10-poteanssa ovddabealde  0,500·1015=5,00·1014