Geahččalatta iežat - ioniserejeaddji suonjardeapmi - Naturfag (SF) - NDLA

Njuike sisdollui
Øvelse

Geahččalatta iežat - ioniserejeaddji suonjardeapmi

Dát bargobihtát leat jurddašuvvon geardduheapmin ja daiguin heive iskat máid leat oahppan ioniserejeaddji suonjardeami birra. Gávnnat fasihttaevttohusa vuolemusas siiddus.
Pierre og Marie Curie laboratorias. Govva.
Marie Sklodowska Curie lei fysihkkar guhte fuobmái rádioaktiiva vuođđoávdnasiid poloniuma ja radiuma ovttas isidiin, Pierre Curie. Govva: Science Photo Library / CC BY-NC 4.0
  1. Máid mearkkaša ahte okta vuođđoávnnas lea rádioaktiiva?
  2. Gos periodavuogádagas gávdnat mii daid lunddolaš rádioaktiiva vuođđoávdnasiid?
  3. Mii dáhpáhuvvá rádioaktiiva ávdnasa suotnjariiguin mat sáddejuvvojit elektralaš gietti čađa?
  4. Mii suonjardemiid boahtá rádioaktiiva ávdnasiin?
  5. Máid mearkkaša ahte suonjardeapmi lea ioniserejeaddji?
  6. Mo mii čilget ahte elektrovnnat bohtet rádioaktiiva atomaváibmosis?
  7. Mo sáhttit geahččaladdama bokte čájehit ahte alfa-, beta- ja gammasuotnjariin leat iešguđetlágan návccat beassat materiálaid čađa?
  8. Mii oaivvilduvvo go lea sáhka rádioaktiiva ávdnasa bealidanáiggi birra?
Fasihttaevttohus - ioniserejeaddji suonjardeapmi
  1. Dat ahte vuođđoávnnas lea rádioaktiiva, mearkkaša ahte das leat bissomeahttumis atomat mat sáddejit olggos suonjardeami partihkkalhámis dahje elektromagnehtalaš suonjardeapmin.
  2. Rádioaktiiva vuođđoávdnasiid gávdnat vuolimusas periodalaš vuogádagas. Buot vuođđoávdnasat poloniuma (nr. 84) rájes ja das duohko leat rádioaktiiva.
  3. Dat vuolgá das man suonjardansortta birra lea sáhka; alfa, beta vai gamma. Ovdamearkka dihte geasuha negatiiva láddagas positiiva alfapartihkkaliid.
  4. Alfapartihkkaliin lea váimmus mas leat guokte neutrovnna ja guokte protovnna, betasuonjardeamit leat elektrovnnat. Røntgen- ja gammasuonjardeamit leat fotonat. Dáin lea gammasuonjardeamis buot eanemus energiija.
  5. Ioniserejeaddji suonjardeapmi sáhttá časkit luovos elektrovnnaid atomain maid deaivá. Atoma mas gártet unnit elektrovnnat go protovnnaid lohku váibmosis, šaddá ionan.
  6. Go neutrovnnat váibmosis bávkkehit, de dat láhppet ovtta (negatiiva) elektrovnna, ja ávdnejuvvo (positiiva) protovdna.
  7. Jus mis leat alfa- ja betsuonjardangáldut ja geigerlohkki, de mii sáhttit iskat iešguđet materiálaiguin man ollu dárbbašuvvo bissehit suonjardeami.
  8. Beallidanáigi lea áigi mii manná ovdal go bealli radioaktiiva ávdnasa mássas (atomaid lohku) lea nuppástuvvon eará vuođđoávnnasiin.
Dán lea/leat čállán Nils H. Fløttre ja Kristin Bøhle.
Maŋemusat ođastuvvon 2020-10-30