Váikkuhusat birasmirkkuin - NDLA

Njuike sisdollui

Váikkuhusat birasmirkkuin

Ollu váikkuhusain birasmirkkuid geažil ihtet easkka guhkes áiggi maŋŋel. Lassin juohke ovtta birasmirkku váikkuhussii, sáhttet iešguđetlágan ávdnasiid kombinašuvnnain leat heajos váikkuhus.

Birasmirkkot sáhttet vahágahttit oanehit ja guhkitáigásaččat

Stuora dosat mirkoávdnasiin sáhttet addit duođalaš vahágiid oanehis áiggis. Eatnašat bohtet vásihit smávva meriid mirkoávdnasiid, ja áiggi mielde sáhttet ávdnasat čoagganit gorudii ja vahágat ihtit.

Guhkesáiggi váikkuhusat sáhttet leat duođalaččat. Dat sáhttet leat

  • vahágat min árbeávdnasiin
  • moivvidit hormonaid
  • lasihit vára borasdávdii fallehuvvot
  • vahágat ogis
  • vuoliduvvon immunsuodjalus
  • oahppanváttut

Biomagnifiseren – eallit bajimusas šaddet gillát

Ollu birasmirkkot mollejuvvojit njozet luonddus ja leat dasa lassin buoideluvvilat. Dainna lágiin sáhttet čatnasit elliid buoidái ja vurkejuvvot dohko. Go rásttis borrá máđu, de nagoda ávkkástallat dušše sullii 10 % máđu energiijas. Eanas energiija jávká danne rástás. Ollu birasmirkkot baicca ges báhcet rástái.

Jus mis lea 100 kg máđut, de dat sáhttá leat biebmun sullii 10 kg rástái. Energiija 90 kg máđus manná eará beliide go rástáid stuorrudit. Vaikko nu ollu energiija "jávká", báhcet goit eanas birasmirkkuin gorudii. Dat mii lei 10 mg mirko 100 kg máđus, lea dál 10 mg mirko 10 kg cizážis. Mirko konsentrašuvdna lea lassánan.

Birasmirkko konsentrašuvdna orgánismmas lea lassánan. Vel vearrát lea skuolfái mii ferte borrat 10 kg cizážiid vai oažžu doarvái energiija stuorrut ovtta kilo. Dáppe suođđá maid ollu energiija vuogádagas eret, muhto buot birasmirkkot báhcet. Konsentrašuvdna lea dál 10 mg 1 kg skuolffis.

Vaikko vel ii boađege eanet birasmirko biebmogollosii, de boahtá birasmirko konsentrašuvdna lassánit dađi mielde go ollet badjelii biebmogollosii.

Vulobealde grafihkka čájeha mainna lágiin birasmirkko konsentrašuvdna lassána biebmogollosa bajimus osiin máhtucizášskuolfi.

Eallit bajimusas biebmogollosiin leat danne hearkkibu dilis vaháguvvot stuora konsentrašuvnnaide birasmirkkuin, ja danne lea maid stuorát riska vahágiid oažžut.

Birasmirkko konsentrašuvnnat leat áinnas stuorát biebmogollosa bajimusas mearas jus veardádallá biebmogollosiiguin gáttis. Manne jáhkát lea nu?

Meara biebmogollosat leat dávjá guhkibut (leat eambbo dásit) go gátti biebmogollosat, ja dan dihte birasmirkkot sáhttet čoggot vel eambbo dohko.

Buoideluvvilis birasmirkkot báhcet gorudii

Birasmirkkot mat sisttisdollet máŋga karbonatoma, leat dábálaččat buoideluvvilat. Dat sáhttet dasto luvvejuvvot ealli dahje olbmo buoiddis ja vurkejuvvot dohko. Ávdnasat mat leat čáhceluvvilat čuldojuvvot oalle jođánit olggos cissa bokte.

Kocktailabeaktu – máŋga birasmirkko beaktu oktanis

Mii diehtit mo ollu birasmirkkot váikkuhit birrasii ja dearvvašvuhtii. Go ávdnasat mat sáhttet leat várálaččat iskojuvvot, de lea dábálaš gieđahallat ovtta ávdnasa hávális.

Otná árgabeaivvis go mii vásihat máŋga ávdnasa oktanis, de sáhttá jurddahit ahte muhtin ávdnasat váikkuhit nubbái ja lea eará beaktu go oktanis geavahuvvot. Dán gohčodat kocktailabeaktun.

Mis lea unnán máhtolašvuohta das mo iešguđetlágan birasmirkkot doibmet ovttas.

Birasmirkkot fievrreduvvot boahtte bulvii

Birasmirkkot sáhttet fievrreduvvot boahtte bulvii. Dat sáhttá dáhpáhuvvat vuossamáddaga varas ohkái dahje čižžemielkki bokte.

Jus sohkabealseallat vaháguvvot, de dat sáhttet vahágahttit ogi mii ovdána dáin seallain, ja dakkár vahágat šaddet árbbálažžan.

Hormonamoivejeaddji ávdnasat

Muhtin birasmirkkot áđđestallet, hehttejit dahje nannudit hormonaid váikkuhusaid mat gávdnojit lunddolaččat organismmain. Dakkár ávdnasat gohčoduvvojit hormonaáđđestallin.

Bisfenol A, ftalahtat ja PCB leat dovdosat go váikkuhit elliid hormonaid beavttu. Dasa lassin dáin birasmirkkuin leat máŋga eará heajos váikkuhusa.

Guoskevaš sisdoallu

Gáldut

Matportalen. (2019, 18. november). Miljøgifter. Hentet fra https://www.matportalen.no/uonskedestoffer_i_mat/tema/miljogifter/

Mattilsynet. (2019, 2. desember). Miljøgifter. Hentet fra https://www.mattilsynet.no/mat_og_vann/uonskede_stofferimaten/miljogifter/

Minamata Disease Museum. (2016). 10 things to know about Minamata disease. Hentet fra https://www.minamatadiseasemuseum.net/10-things-to-know

Wikipedia. (2019). Mercury poisoning. Hentet 21. januar 2020 fra https://en.wikipedia.org/wiki/Mercury_poisoning

Dán lea/leat čállán Thomas Bedin.
Maŋemusat ođastuvvon 2019-10-24