Hopp til innhold
Fagartikkel

Åvte-barkoe portrehte-gihtjehtæmman

Maam datne daan almetjen bïjre daajrah jïh man bïjre sïjhth vielie daejredh? Dagke maahtah ïedtjije bïevnesh nedtesne gaavnedh jallh maahtah naakenem gihtjedh maam damth? Mij maahta ïedtjije årrodh almetjen bïjre soptsestidh?

Åvtelen edtjh naakenem gihtjehtidh tjoerh ryöjredidh. Ulmie lea hijven gyhtjelassh gihtjedh.

Ryöjredimmie

Maam aarebistie daajrah? Mïsse onterdh?

Tjaelieh 10 minudth

  1. gaajhkem maam almetjen bïjre daajrah maam edtjh gihtjehtidh

  2. gaajhkem maam almetjen bïjre onterdh

Jis gellie joekehts gaaltijh gaavnh, dellie jïjnjh bïevnesh åadtjoeh dan bïjre maam edtjh gihtjehtidh:

  • Mej darjomigujmie dov gihtjelgæjja astoe-aejkien gïehtele?

  • Man gellie åerpenh gihtjelgæjjan?

  • Maam gihtjelgæjja skuvlen bïjre tuhtjie?

  • Magkeres musihkem gihtjelgæjja lyjhkoe goltelidh?

Men mujhtieh ulmie portrehte-gihtjehtimmine lea noereme guvviem dehtie almetjistie darjodh maam edtjh gihtjehtidh. Juktie portrehtem gihtjelgæjjeste darjodh datne byörh aaj gyhtjelassh gihtjedh goh:

  • Gihtjelgæjjan naan hijven/nåake voeth?

  • Mij typiske gihtjelgæjja?

  • Mij ellen vihkielommes gihtjelgæjjan jieliedisnie?

  • Mestie gihtjelgæjja eadtjaldåvva?

NB! Mujhtieh mujhtedh!

Ij leah naan måane ryöjredidh jis gaajhkem åajeldh maam almetje dutnjien soptseste. Tjaelieh gaajhkem jallh vaeltieh tjoeje-baantedimmiem gaajhkeste maam gihtjelgæjja/almetje jeahta, mobijle-tellefovnine.

Goerehth Gaskeviermesne

Nuhtjh 15 minudth gusnie pryövh dan jïjnjem gaavnedh gihtjelgæjjan bïjre viehkine Gaskeviermiem nuhtjedh.

Maahtah

  • sosijaale medijh gïehtjedh goh Instagram, Facebook jnv ...

  • gihtjelgæjjan nommem ohtsedh ohtseme-motovrisnie

  • vielie gihtjelgæjjan ïedtji bïjre gaavnedh jallh gubpede gihtjelgæjja båata

Minngemes gaajhkem tjaalah maam gihtjelgæjjan bïjre gaavneme.

Mujhtieh!

Jis bïevnesh gihtjelgæjjan bïjre åadtjoeh jallh gaavnh mah eah leah dan hijven, jallh mah leah privaate, tjoerh våårege årrodh. Seamedh gihtjelgæjjine mij edtja meatan årrodh, jïh gihtjh dov lohkehtæjjam raerien bïjre.

Skrevet av Åsa Abustrand, Eva Sophie Wollf-Hansen og Ellen Bull Jonassen.
Sist faglig oppdatert 26.08.2020