Hopp til innhold
Litterære tekster

From homo to fomo

Luhkiegovhten jaepien båeries Ole-Henrik Bjørkmo Lifjell (26) lïegkedimmiem veelti destie mij lij saemien juktie sijjiem vedtedh sov mubpien stoerre identiteetese.

Daelie giesie jïh biejjh-guakoe Oslosne. Jarngesne veljies almetjh. Gaajhke iemie vååjnoe, jis ij covid-19 jïh pandemijem måjhtelh mah veartene-guvviem klaeriedieh. Daelie varke snjaltjen minngie-gietjesne jïh Nöörjen suetie-taalh eah leah dan vuelehke orreme njoktjen mænngan aarebi daan jaepien, aaj åejvie-staaresne.

Dam aaj damta staaren aajmosne. Ij leah vielie seamma aelhkie jovnesem jeatjabidie hööltedh. Jïh maajetjh sijjieh gaavnebe gusnie tjahkasjidh gusnie eah leah dan jïjnjh jeatjah almetjh mijjen bïjre.

Ole- Henrik lea gaptam tsaakeme juktie mijjieh dan bïjre birreme. Gaptam baahkes biejjide sjïehtedamme goh daate. Dam jïjtje gååreme. Men konsertese jirreden edtja maam akt jeatjah tsaekedh.
— Manne tjarke aavodem scenesne tjåadtjodh! Joekoen hijven sjædta.

Ole-Henrik, artiste-nommine ÅVLA, edtja scenesne tjåadtjodh dåehkine ektine man nomme DJ iDJa, dennie aajnehke saemien festivaalesne daan giesien. Åejvieladtji korona-restriksjovni gaavhtan daan jaepien Márkomeannu, jïh gellie jeatjah festivaalh idtjin öörnesovvh. Sijjeste Salt art & music Oslosne Márkomeannuine laavenjostoe jïh saemien festivaale-hïeljem öörnede.

KEiiNO, Marja Mortensson, Kajsa Balto jïh Niilas leah aaj artisti gaskem. Veanhtede 200 goltelæjjah båetieh. Daate luksuse daelie gosse doh jeanatjommesh artisth leah sijjen spïele-barkoeh dasseme.

Musihke lea akte jieniebistie suerkijste mejgujmie Ole-Henrik stoerre ïedtjine gïehtele. Ij leah mij akt mejnie joekoen guhkiem gïehtelamme, men daelie sïllem vaalteme dan saemien «klubb-scenese» – goh joejkije.

— Gaajhke ajve lusten gaavhtan eelki. Voestegh raaktan såemies baantedimmiejgujmie tellefovnesne eelkimh. Dan mænngan libie jåarhkeme musihkem goerehtidh. Ånnetji ånnetji daate akten musihkese evtiesovveme maam ållermaahta goh yoiktronica, mejjesne jeahta.

— Manne musihkine jïh joejkeminie eelkim golmen jaepien juassah. Manne våarhkojne orreme jïh baantedimmieh båeries vuelijste jïh teknihkijste gaavneme mejtie leam goerehtamme, guktie leam veele åvte-goerehtimmiem dorjeme. Raaktan EP:em bæjhkoehtibie naa varke!

Men åvtelen Ole-Henrik musihkine eelki, dellie aaj daanhtsojne jïh teaterinie gïehtelamme. Dejnie minngemes neebneme annje gïehtele. Men aalkoelistie raaktan daanhtsoen bïjre nïekedi jïh mestie sïjhti jieliemassem utnedh. Numhtie aaj bijjie-baakoe aktene plaerie-tjaalegisnie dan bïjre vïjhten jaepien juassah. Mijjieh dam neebnebe jïh dïhte ånnetji mojjehte.

— Jaavoe, soejkesje lij daanhtsoste jieledh, dïhte gujht reaktoe. Manne åvte-lohkemem daanhtsosne veedtsim aktem jaepiem daesnie Oslosne jïh raaktan daanhtsoe-skuvli sïjse böötim bachelor-daltesisnie. Men gaavnehtim daanhtsoe ij leah naakede mejnie sïjhtem gïehtelidh.

— Lij gujht geerve orreme destie jieledh jïh daanhtsoe-karrijeere ij akt dan guhkiem ryöhkh. Im gujht maehtieh jiehtedh manne daanhtsoem dan jïjnjem ohtselamme.

— Vihkielommes lea sån åarjel-daanhtsoem jïh swingem maehtedh?!
— Haha. Raaktan im naan såarhts paarre-daanhtsoem maehtieh! Naakenh gujht bååhperieh gosse dam vueptiestieh, jïh voestes gyhtjelasse daamtaj båata «ih leah datne daanhtsoem lohkeme?» Nov amma, manne mån byörem dam lïeredh.

Gosse daanhtsoe orriji, jeatjah aath jijhtin. Ole-Henrik lea gellielaaketje jïh dejnie joekoen hijvenlaakan tråjjede. Minngemes tïjjen dïhte prosjekte-koordinatovrine barkeme siebresne Mental Helse Ungdom dotkeme-prosjekten sjïekenisnie «Mihá», akte vijries goerehtimmie noere saemiej psykiske healsoste.

Jïh lissine, dïhte aaj Saemiedigkien noere-politihkeles moenehtsen åvtehke, åeniedamme SUPU daaroen-gïelesne. Moenehtse edtja ektiedimmine årrodh saemien noeri jïh Saemiedigkien gaskem. Jïjtje stoerre ïedtjem åtna politihkese, men ij sån gåessie naan tjïelke politihkerinie sjïdth.

— Manne tuhtjem vihkeles ij edtjh ovrïektes årrodh. Manne mån vielie aktiviste goh diplomaate, föörhkede.

Dïhte maaje njueniehkisnie vaadtsa, dovne politihkesne men aaj jeatjah aatine. Saemien queer-byjresisnie dïhte lea gellielaakan akte almetje mij dej aamhtesi åvteste soptseste jïh åvte-guvvie. Lissine meatan siebresne Garmeres, siebrie saemien queeride.

Jïjtje soptsesti satne lij homofijle gosse lij luhkievïjhten jaepien båeries. Ij lij aelhkie, men læjhkan ij dïhte geervemes maam dorjeme, guktie jïjtje dam buerkeste. Altese eejhtegh lin dam guarkeme guhkiem åvtelen, jïh dah leah abpe byjjenimmiem tjïertestamme satne lea guktie lea jïh dïhte nuekie hijven.

— Men lij geerve noere saemie jïh homofijle årrodh aktene onne sijjesne, joekoen gosse lim akte gille almetjijstie. Raaktan lij vïerrebe irhkesovvedh dan åvteste lim saemie goh dan åvteste lim homofijle. Gosse irhkesovvim mov saemien identiteeten gaavhtan dellie domtoe goh abpe fuelhkie irhkesovvi jïh ij ajve manne.

Dan nåake lij guktie Ole-Henrik raaktan dam saemien identiteetem leehpi gosse lij luhkiegovhten jaepien båeries jïh dej voestes göökteluhkie-jaepiej raajan. Idtji gaajhke tjeekh dan tïjjen. Tjoeri naakedem båarhte veeljedh.

Mov saemien identiteete lij aelhkie vöörhkedh gosse gellielaakan ij lij dan våajnoes hïejme-sijjesne. Akte rovnege åssjaldahke jeenjesidie, men eevre daerpies akten noere saemien homofijlese mij lij jïjtjemse ohtsedeminie.

Jåarhke-skuvlen jïh akten jaepien almetjejïlle-skuvlen mænngan dïhte stoerre-staarese juhti. Joe gosse lij luhkiegolmen jaepien båeries lij aalkeme Oslon bïjre nïekedhidh. Mænngan daesnie orreme.

Datne damth datne jïjtjemdh gaavneme daelie?

— Jaavoe, vïenhtem. Manne gujht dam lïegkedimmiem daarpesjim. Men såemieslaakan lij ånnetji egoistiske. Damtem saemien seabradahke lij mannem daarpesjamme dan boelhken, gosse dan vaenie dellie libie jearohke gaajhkesijstie. Raaktan dan bïjre manne onne dïedtem damtem.

Men eadtjohkevoete jïh ïedtje eah daelie fååtesh goh. Dïhte sjyöhtehke goh dorjehtæjja Åarjelsaemien teaterisnie stuhtjesne «Giedtine - gie bïegkem eekie?» Åenehkslaakan soptsestamme akte politihkeles stuhtje saemien reaktaj jïh båatsoen bïjre, bïegkejårrehtse-paarhkigujmie jïh kruana jarkelimmien bïjre goh våarome.

— Manne scene-tjeahpojne hijvenlaakan tråjjedem. Daelie guhkiem mænngan teaterem dorjeme, men vïenhtem joekoen hijven sjædta! Premijeeren mænngan edtjebe bïjre jarkan fealadidh vïjhte våhkoeh.

— Men numhtie leam. Manne mån dagkeres yes man. Im buektehth ijje jiehtedh, dan åvteste bïllem manne nuepieh jïh orre dååjrehtimmieh bïestelem. Saaht guktie, dellie dan jïjnjem bååstede åådtje, ussjedem. Manne mån FOMO:ste (Fear of missing out) læjjedem. Guktie ij sån jienebh eejehtimmieh sjïdth destie mij lea saemien. Måjhtelh gaajhkem maam maahtam dassedh!