Hopp til innhold
Oppgave

Laavenjassh: Iktemierien teekste

Gosse datne tjaelieminie mujhtieh gïele edtja hijvenlaakan juhtedh. Mujhtieh aaj ellies raajesh bigkedh jïh aellieh fer geerve raajesh bigkh. Gosse aelhkieslaakan tjaalah jïh raajesidie eensilaakan bigkh dellie aelhkie dov teekstem lohkedh jïh guarkedh.

1. laavenjasse

Vuartesjh daejtie göökte boelhkide. Mij nåake voestes boelhkine jïh mij buerie mubpine boelhkine?

Vuesiehtimmie 1: Buerkiestimmie novelleste

Novella lea giefies almetji bïjre Oslosne dejpeli, jïh dellie lij sïejhme dan bïjre tjaeledh. Guktie klaerieh nuhtjeme viehkehte, gaajhke kraevies jïh tjeehpes. Goh byjrese jïh guktie almetjh bïhkedamme. Guktie åejvie-almetje noerine barkeme jïh iktesth soevene. Aajmoe ovmurreds sjædta.

Vuesiehtimmie 2: Seamma buerkiestimmie, men tjaelije jeatjah baakoeh nuhtjeme.

Novella soptseste giefies almetji bïjre Oslosne dejpeli. Joekoen sïejhme tjaeliejidie dan bïjre tjaeledh. Teema vååjnesasse båata gosse tjaelije klaeriebaakoeh nuhtjie. Klaerieh goh tjeehpes jïh kraevies gellien aejkien teekstesne nuhtjesovveme, jïh baakoeh, goh mïerhke jïh ovmurreds, aajmoem skaepiedieh. Dovne byjrese-buerkiestimmie jïh buerkiestimmie åejvie-almetjistie viehkiehtieh guktie dïhte ovmurreds aajmoe vååjnesasse båata. Baernie gidtjh iktegisth soevene.

Nuhtjh smaave baakoeh

Gosse edtjh hijvenlaakan tjaeledh dellie vihkeles guktie dov raajesh aelkieh. Gosse datne raajesem tjaaleme jïh punktumem bïejeme, dellie tjoerh mujhtedh dov mubpie raajese edtja logihke aelkedh.

2. laavenjasse

Bueredh/staeredh teekstem. Lissehth smaave baakoeh jallh jeatjah baakoeh jis daerpies.

Piere sov nïejtem Aanna råaki jaepien 2019. Tuhtji Aanna lij faavroes. Piere lyjhki joejkedh. Aanna pop-musihkem lyjhki. Jaepien mænngan gåabpatjahkh lyjhkigan joejkedh. Aanna Pieren gealasadtje sjïdti. Idtji Piere jorkesh. Piere Aannine sleejhti jaepien 2020.

3. laavenjasse

Boelhkesne raajesh båajhtede aelkieh. Staeredh jïh jeatjahtehtieh raajesidie juktie dah buerebe juhtieh.

Russe tïjjen maahta darjodh guktie gellie learohkh demtieh dah ålkoelisnie. Gellie mah gåalmadinie klaassesne vaedtsieh eah lïhke voelph utnieh. Eah åadtjoeh meatan årrodh aktene bussesne, åasa aaj akte fåantoe. Joekoen dovres bussem dåeriedidh. Vuesiehtimmien gaavhtan 20 000 kr dovremes bussen åvteste. Gellie eah dan jïjnjh beetnegh utnieh, dah maehtieh ålkoelisnie årrodh abpe russetïjjen.

4. laavenjasse

Maam datne jååktan darjoejih? Tjaelieh 8-10 raajesh. Mujhtieh raajesidie ektiedidh juktie gïele hijven jåhta.