Vïjhteboelhke-vuekien bïjre
Gosse edtjebe tjaeledh maehtebe teeksth joekehtslaakan tjaeledh, men doh jeanatjommes teeksth byöroeh aalkoem, åejvie-boelhkem jïh galhkuvem utnedh. Darjoeh sjissam guktie sïjhth dov teekstem bigkedh, åvtelen aalkah tjaeledh.
Teekste «Nihtieh kreeke-pryövenassh!», maam P. Thoresen tjaaleme, lea teekste mij vïjhteboelhke-vuekien mietie bigkeme
Nihtieh kreeke-pryövenassh!
Ikth jaepien, voerhtjen 24. biejjien, lea pryövenassh-kreeki biejjie. Veartenen kreekevaarjelimmie-åårganisasjovnh nænnoestamme daate akte gaske-nasjovnaale biejjie. Daejnie biejjine vaajtelieh jienebh almetjh aelkieh ussjedidh dejtie kreekide mah jeenjemes njåvtasuvvieh jïh eah maehtieh jïjtjemse vaarjelidh.
Gellie millijovnh kreekh laboratovrine geereldahkesne, gusnie njåvtasuvvieh baaktjes pryövenassigujmie. Ij naan kreekevaarjelimmie-laake gååvnesh mij maahta irhkemem heerredidh. Daesnie Nöörjesne gidtjh dotkeme aaj tjeakoes, guktie ibie åadtjoeh daejredh mij heannede.
Jïjnjesh utnieh pryövenassh kreekide leah maereles juktie dah leah almetji buaratjommesen gaavhtan. Dellie datne edtjh daejredh, dah jeanatjommes pryövenassh leah kosmetihken, reejneme-mehtien jïh plearoeh aati bïjre. Lissine, dle medisijnen pryövenassh fer muevies illedahkh vedtieh.
Almetji stööremes healsoe-dåeriesmoerh daan biejjien leah dah mah gohtjesuvvieh jieledevoete-skïemtjelassh. Dah leah skïemtjelassh mejtie åadtjobe juktie ibie bodtjehke-laakan jielieh. Mannasinie dotkijh edtjieh kreekh irhkedh juktie bådtjah gaavnedh skïemtjelassi vööste mah jïjtjene skåaltoe? Mijjieh byörebe buerebh mijjen jielede-viejsjieh jeatjahtehtedh. Ij mijjen naan reakta baajedh kanijnh, rööhtsh, bïenjh jïh jeatjah kreekh vaejviedidh mijjen gaavhtan!
P.Thoresen, Kreekevaarjelimmie Verdaelie
Bïhkedasse guktie tjaeledh
Vïjhteboelhke-vuekie akte bïhkedasse maam datne maahtah nuhtjedh gosse edtjh aktem ahkedh teekstem tjaeledh. Maahtah vuekiem viertiestidh dejnie barkojne gåetiem bigkedh. Naemhtie maahtah darjodh:
- Datne aktem bagkesimmiem daesnie tjaalah (daesnie kreeke-pryövenasse).
- Datne voestes argumentem tjaalah mij bagkesimmiem tjïelkeste (daesnie: gellie millijovnh kreekh leah geerestamme laboratovriji sisnie jïh desnie almetjh dejtie nuhtjieh gelline baaktjes pryövenassine).
- Datne mubpiem argumentem tjaalah mij bagkesimmiem tjïelkeste (daesnie: Ij naan kreekevaarjelimmie-laake gååvnesh mij maahta luhpehts åtnoem heerredidh).
- Datne gåalmedem argumentem tjaalah mij bagkesimmiem tjïelkeste (daesnie: Jeenjesh kreeke-pryövenassh voebnesjieh dan åvteste dïhte lea buaratjommesasse almetjidie.
- Datne konklusjovnem tjaalah gusnie gaajhkh golme argumenth meatan vaaltah mejtie datne buakteme.
Daam bïhkedassem maahtah nuhtjedh aktene åenehks argumentereles teekstesne. Gosse aktem guhkies teekstem tjaalah jïh vïjhteboelhke-teekstem våaroeminie åtnah, doh vïjhte boelhkh åejvie-kapihtelinie sjidtieh teekstesne.
Gosse orre argumenth jallh rïektesvoeth tjaalah mah argumentide tjïelkestieh mejtie datne nuhtjh, sæjhta daerpies sjïdtedh nueliebijjie-baakoejgujmie fïerhtene åejvie-boelhkesne jallh åejvie-kapihtelisnie. Geehth nueliebijjie-baakoeh sisvegem boelhkesne feerhmieh. Bijjie-baakoeh edtjieh goh «væjsaldahkh» årrodh teekstesne. Dah edtjieh dovne lohkijen ïedtjem feengkedh jïh viehkine årrodh geajnoem gaavnedh teeksten tjïrrh.