Litterær tekst

Vaajese juvri bïjre

Johan Turi tjaalegem Vaajese Eatnamistie rovneges juvri bijre tjaaleme. Tjaalege gærjeste Åvtese jåhta jïh Åsta Vangberg tjaalegem åajelsaemien gïelese jarkoestamme.

Kaare muadtine, dan bïenje jïh gïerehtse. Guvvie

Vaajese Eatnamistie rovneges juvri bijre

Eatnamisnie juvrh gååvnesieh mej bijre almetjh eah raakte maam daejrieh. Mohte dennie dajvesne ov-vihkeles juvrh veasoeminie gusnie eah jeatja juvrh maehtieh bearkanidh. Daejtie juvride eah almetjh miere-laantese luejhtieh maaje eah daejrieh guktie dej veasome. Muenieh dejtie bööremes desnie årrodh guktie eah vijriebasse saajenh. Gosse aerebi bearkanamme gaertjies laantine, dellie sih daan mænngan aaj.

«Mijjieh laantem jijtje daarpesjibie edtjibie bearkanidh jih jis vielie dagkeres tjaebpies laanth gaavnibie, dellie juvride beltibie nåakebe laantide mah eah mijjese sjiehth. Novh leah dah juvrh aerebi orreme dej buerie laantine mohte mijjen maadtoe-almetjh dejtie beltiejin nåakebe dajvese. Aelhkie dejtie beltedh juktie rievkeds leah jih eah leah vaarege gænnah. Jis eah buerie laakan bearkenh, eah jeanenh, ij dihte maam darjoeh. Ij leah vaarege jis dejtie nåake veasome jih njåvtasovveme, dej jieleme leah nimhtie orreme.»

Eah leah almetjh vaadtseme vuajneme guktie veasome, mohte tjiejhkerdisnie vuajneme jieleme lea. Mohte almetji ij vihties maahtoe guktie veasoeminie. Naaken almetjijstie vienhtieh dej buerie veasome jih naaken sih aaj vaajtelieh båetije veasoje buerie sjædta.

Dah juvrh eah goerpedh jalhts dåehkie almetjijstie muenieh dah skåårhpesjieh jih dagkeres saernieh almetjidie guedtieh guhth eah maam daejrieh dej juvri bijre. Nimhtie naakenh dejstie almetjijstie sijhieh juvride laamoehtidh jih nimhtie vöörhkelidh. Mohte naan rijhken åejvieladtjh eah ennje sijhth luhpiem vedtedh dagkeres nåhkehtæmman. Naaken sih daejrieh juvri nåake veasomen jih nåvtasovven bijre jih nimhtie vaejviestieh.

Såemies almetjh sih leah tjoeveramme væjmedh daejriemisnie guktie dah juvrh nielkiem jih goenehtahkem gaarsjelieh. Govleme libie naaken almetjh dejtie sijhtieh buvvedh eevre goh ovjuvrh — jis luhpie.

Luhpehth, dellie vihkeles åejvieladtjide viehkine åadtjodh juvride dubpiebasse jååkedh jih aaj laantide gaertjiehtidh. Mohte destie båata juvrh læjjanieh jih nimhtie juvre-laaken gaavhtan båajhtode. Jis daej juvri hosbåanta vueptiestamme dam nåake veasomem, dellie buerie jih vielie laantem dejtie åasteme. Mohte juvri ij naan hosbåanta guktie nimhtie tjuerieh læjjemen nuelesne abpe jielemem årrodh. Dihte nåake dejtie guhth dovne guarkajieh jih ussjedieh. Dihte guhte daam tjaaleme, vaajtele aarmoe aaj tjoevkem juvri tjelmide buakta goh jeatjabidie mejtie Jupmele skaepiedamme.

Minngemes edtjibie Jupmelen vaarjelimmesne årrodh guktie maanetje tjidtjien eskesne gusnie bööremes årrodh.

Baakoeh

 

rievkeds = rïeveds

 sky

tjijhkerdisnie

 i kikkerten

goerpedidh

 her; skade

skåårhpesjidh

 her; gjøre skade

væjmedh

 = vajmedh

læjjanidh

 bli utsatt for lidelse

læjjeme

 her; lidelse

Oppgaver