Litterær tekst

Mijjen jïjnjh gåetieh

Gåetieh skåajjesne. Guvvie.  Daennie sæjrosne maahtah tjaalegem "Mijjen jïjnjh gåetieh" lohkedh maam Jaahkenelkien Aanna tjaaleme. Tjaalege gærjeste "Don jïh daan bijre", mij jaepien 1997 bæjhkoehti. Tjaalegh gærjesne leah kååserijh mejtie Aanna raadijovesne soptsesti.

 

Lohkh vielie Aannan bïjre daesnie: Jaahkenelkien Aanna - Anna Jacobsen 

 

Mijjen jïjnjh gåetieh

Saemien gielesne ij leah baakoe mij gaptja daaroen baakoem “hjem”. Mohte mijjen jïjnjh gåetieh gusnie sjïere jaepie-boelhki årroejibie.

 

Tjaktje.

Tjaktje-daelvien aalkoe.

Doen såemies aereden fahkajimh jïh åadtjoejimh vuejnedh, jïjsen-aajja lea daan jïjjen vaadtsehtjamme. Iehkeden aerebi dan tjaebpies elmie goh biejjie luajhtede. Jïh dallah goh biejjie tjaangeme, dle joe jueskebe dobti. Dan jueskie guktie almetje raaktan tjoevere vaadtsajidh vuartasjidh mejtie moerh gåetesne jïh mejtie naan beassetje jïh faadta-moeretjh.

 

Nov almetje maahta hojjestalledh juhkoe guarkoe joe dellie giesie jïh tjaktje-giesie vaaseme. Mohte guktie joem hov njaelkie aaj dobtoe gosse almetje daajra, aah dellie amma nagkh tjoevere vihth jeatjhlaakan aelkedh biejjide jïh barkoem öörnedh.

 

Dovletje aejkiej, goh saemieh lin johtehtjeminie, dle fïerhten jaepie-boelhken lin vihties årrome-sijjieh. Nimhtie dam ij leah mijjen naan vihties baakoe joekoen sæjjan, guktie dïhte laedtiej baakoe "hjem". Mijjen lij dïhte gåetie dïhte "hjem". Jïh dejstie gåetijste lin jïjnjh, Tjaktje-, daelvie-, gïjre- jïh giesie-gåetieh. Jïh gellien aejkien soptsestin dovne vihties sijjiej jïh gåetiej bïjre gusnie dle dej gaske-boelhki aaj lin årroeminie, guktie suehpedem jallh tjaktje-giesiem. Nimhtie sån dam aaj, saemien dajvine dah jïjnjh Gierehtsjaevrieh. Gierehtsem daaroen eelkin gåhtjodh "tjerris" , jïh nimhtie sån dam eelkin jiehtedh "Kjerringvatn". Dagkerh nommh gaavna gaajhkem lehkiem, saemien dajvine, Nöörjesne jïh Sveerjesne. Jïh gosse vuartesje jïh daajra guktie leah saemieh johtehtjamme, dle vuajna, ojhte dah sijjieh gåabph lin dle gïjrege, bæjjes-våårti, båateme juhtien jïh dle gieriehtsidie åadtjoejin laehpedh.

 

Jïh dejstie seamma Gierehtsjaevrie bealijste dle tjaktjege vihth ryöjredin vååles-vorti juhtedh. Desnie lij dle buvrie aaj, gusnie daelvie-vaarjoeh jïh gaajhke jeatjah daelvie daarpsnohke. Nimhtie mijjen almetjh dej beeli åadtjoejin abpe gåetiem jïh gåetie-sijjiem, joekehth jaepie-boelhki mietie sirtedh.

 

Mijjieh daaletje almetjh jis abpe jaepiem dennie seamma sijjesne jogrestibie. Nov dle aaj maaje fïerhten jaepien, gåessie joem gåabph joem vuelkiejibie eejehten. Jïh dïhte dan reaktoe dobtoe, åadtjodh sijjiem sirtedh.

 

Munnjien jis daan aejkien sååjhtoe edtjem dle uvre daelie, tjaktje-daelvien aalkoen, åarjese vååles-våårti juhtedh. Gosse doh juhtije-ledtieh leah dle moevseginie tjåanghkenadteminie, dle manne aaj jijtsen daaletje gæjsam, koffertem gaarhkeminie edtjem haalanidh jïh åarjese girtedh.

 

Jïlhts aaj im edtjh manne daelviedovvedh, dle ånnetji seammalaakan dobtoe, guktie aervedem dej baaletje almetjidie dobti gosse lin dle gaarhkeminie, juhtiehtæmman ryöjredeminie.

 

Daaletje almetje hov gidtjh maahta, gosse åtna giesie daebpene mijjen noerhte-laantine ååpsen åenehks sjædta, dle nöörie åarjene mïnnedh giesiem buarastehtedh gusnie dïhte abpe jaepiem jogreste.

 

Jïh jis almetje lea aelkieminie båarastovvedh, dle lea - gujht hijven aaj åadtjodh biejjesne tjahkasjidh bæktahtalledh, guktie veaksahkåbpoe sjædta mijjen tjåetskemes daelviem tjirrehtidh.

 

Luste sjædta vuejnedh guktie almetjh åarjene jis naemhtie tjaktjege leah barkeminie. Dïhte gie lij dle dam sijjen gïelem maahteme, guktie åådtjeme soptsestalledh aaj. Guktie sån dobtoe laantese båetedh gusnie ij gåabpa gænnah mijjen daaroengïelijste guarkah. Debpene dle daej noerhte-laanti laedtieh rovkijh aaj tjuerieh dabtedh guktie dobtoe gosse ij maehtieh guarkedh maam jïenehke almetje jeahta, guktie mijjen båeries-almetjh leah tjoeveramme, goh idtjin daaroen guarkah. (- - )

 

Vååjnoe ij leah almetjasse aelhkie, lïhkes almetjidie seamma boerehke årrodh guktie guesside.

 

Dellie vuajnam tjaktje-ledtieh joe haalanieh!

 

Tjaalege lea staeriedamme.

 Baakoeh

 

 uvre

 öövre, eevre

 daarpesnohke

 nødvendighet

 jijtsen

 jïjtsene

Oppgaver