Litterær tekst

Vearolde, vaerie, mojhtesh

Aajroe gïjrege Gaejsietjahkesne. Guvvie

Daennie sæjrosne maahtah tjaalegem "Vearolde, vaerie, mojhtesh" lohkedh maam Jaahkenelkien Aanna tjaaleme. Tjaalege gærjeste "Don jïh daan bijre", maam jaepien 1997 bæjhkoehti. Tjaalegh gærjesne leah kåserijh mejtie Aanna raadijovesne soptsesti.

Lohkh vielie Aannan bïjre daesnie: Jaahkenelkien Aanna - Anna Jacobsen 

 

Vearolde, vaerie, mojhtesh

Gosse laantem meatesth fealede, die rovnege vuejnedh guktie vearolde maahta værhtodh. Åarjede Trööndelaageste maahta ebrien, sliehtien vuelkedh. Mearhkan tjirrh jællan soejmetji siengieldidh olles geajnoen naan kråevvien duekeste faahketji naan jeatjebe jïjhtelh, maam ij leah varki nuekies aajhtseminie.

 

Vuelnie stoerrevuemesne gujht daarah geajnoeh bïevles. Bijjiebidie dajvide båetedh, dellie dogkh daagkh båeries lopme-daarhvetjh. Ånnetji vielie bijjiebisnie die lea tjuetsieminie jïh abpe geajnoe lopmine. Aerebi goh jaksa gåabph ussjedamme, die vihth uvre goh daalvan båetedh.

 

Elmie iehkeden vööste kleereste, die vååjnoe goh jåvle-kåarhtesne vuejieminie. Biejjien mænngan jis åadtjodh aeriedistie girtine, balve-gaskem lokngesidh, vuejnedh biejjie jijhtieminie. Tjoevkeste maahta vuejnedh man raajan gijre båetieminie, jalhts ij gaajhkene lehkesne eatnamistie vååjnh. Voenen bievle-geajnoeh vuelnie baetsieh tjaahpesjen, girtie jis bijjiebasse guatsa guktie dogkh daagkh, balve-gaskem, maahta vaartoej rudtjh, vaeriej dalvesh vuejnedh, namhtah jadtnan goh daalvege. Ånnetji die girtie jis balvi sïjse tjaangele, guktie ij vielie mij vååjnh. Bijjiebasse goetsibie, die balvi bijjelen biejjh-guakose båetibie. Balvh vuelielisnie vealkasjieh goh orre-lopme påaske-biejjien. Dobtoe sïjhteme treavkah joksedidh jïh tjoejkijidh. Jïh dellie amma jis die, dej balvi tjirrh, akth mah besteles vaerie-snurhtjieh jïjhtelieh. Dïhte balve-gaptjese jissiehtåbpoe, sæjngoehkåbpoe sjædta. Dejstie vaerijste jis jiene-jienebe vååjnoe, gosk minngemes abpe dïhte laante-dajve sæjjoes. Vuartasjibie jïh daejribie Tromsen "Aalhpide" dam vuejniejibie. Gosse biejjh-guakoen dejtie vaeride bijjede elmeste åådtje vuartasjidh, dellie almetjen tjelmie ij enne mahte vielie buektehth luejhtedh gænnah. Jïh dïhte almetjen mïelese nænnoes mojhtesinie dabrene.

 

Almetjen mojhtesasse hov jïjnje tjaakene dabranidh. Aadtjegkh Snåasesne åadtjoejimh vuejnedh guktie maanah saemien-gåetiem tseegkieh. Voestegh die Aajloehassjen vuelie, barre ov goh guhkede govloe, dellie doh maanah akti akti båetieh. Akte maana jeahta satne arnie, mubpie jis jeahta satne okse. Gåalmede jeahta satne båassjoe. Jïh dellie otneres jis båetieh. Dah göökti göökti. Deakehkh dovne båetieh. Jïh minngemes die låavtege jis. Dïhte dle bïjre jarkan, dujtie jeatjabidie gaptja. Jïh seammalaakan guktie böötin, seamma soejmi, tjaebpieslaakan vihth vaadtsajin, akti akti, guktie minngemes die vihth barre dïhte vuelie dïhte govli. Dïhte aa soejmi jaavhkoej. Mijjen mojhtesasse jis gaajke dïhte tjaangeli jïh dabrani. Jïh iktesth mænngan maehtibie vihth ohtsedidh, gaavnedh, mojhtelidh jïh aavoedidh juhkoe saemien maanah dan tjaebpieslaakan maehtieh mijjen dovletjem vuesiehtidh. Båeries vijsies almetjh hov jiehtieh: Almetjh guhth dovletjem vaajmosne jïh mojhtesisnie guedtieminie, dah gujht riekteslaakan edtjieh maehtedh dåastodh mij båetiemisnie.

 

 Baakoe

 

 Aajloehassje

 = Áillohaš, Nils-Aslak Valkeapää