Fagstoff

Argumentasjovnen bïjre

almetjh mah girredeminie jïh akte pakaate guvnie tjaaleme: Baajh vaeride årrodh  

Hijven argumentasjovne-tjiehpiesvoeth lea nuhteligs utnedh dovne skuvlesne, barkosne, siebriedahkesne jïh privaate jieliedisnie. Datne dejtie daarpesjh gosse digkedeminie, gosse edtjh lahtestimmieh tjaeledh jïh barkoe-ohtsemh tjaeledh, jallh jis edtjh aktem raeriestimmiem jallh aktem dorjesem akten åestiejasse åehpiedehtedh. Ij leah naan aelhkie geajnoeh hijven argumentasjovne-tjiehpiesvoetide.

 

Gosse datne aktene tjaalegisnie argumenteredh dellie eensilaakan dov mïelem tjïelkesth jïh man åvteste. Datne tjoerh dov bagkesimmieh tjïelkestidh. Dov argumente jïh dam maam jeahtah lohkijem viehkiehtieh guarkedh man åvteste argumente hijven.

Argumentereles tjaalegh edtjieh lohkijem man akt bïjre tsevtsedh jallh jaehkiehtidh. Gellien aejkien mijjieh ajve mijjen vuajnoen åvteste argumenteradibie jïh ajve argumenth aktede bieleste aamhtesistie åehpiedehtebe. Men argumentereles tjaalege maahta ussjedammes sjïdtedh jis mijjieh dovne aamhtesen åvteste jïh vööste argumenteradibie.

Jis edtjebe hijven argumentereles tjaalegh tjaeledh dellie tjoerebe daajroem aamhtesen bïjre utnedh. Lissine tjoerebe daejredh guktie argumentereles tjaalegh tseegkedh juktie lohkijem jaehkiehtidh.

Jis edtjh væjkele sjïdtedh argumenteradidh, tjoerh haarjanidh. Lissine aaj nuhteligs ohtje daajroem utnedh teorijen bïjre guktie datne maahtah aajhtsedh guktie jeatjebh argumenteradieh.