Fagstoff

Gærja-ållermaehtemh

Diktegærjah dueljesne. Guvvie.  

Gærja-ållermaehteme akte persovneles vuarjasjimmie aktede gærjeste maam datne lohkeme, jïh bïhkedimmie dov lohkijasse. Goh ållermaehtije tjoerh ræhpas årrodh jïh vietseles vuajnoem dan gærjese utnedh maam edtjh ållermaehtedh. Datne tjoerh aaj dov vuarjasjimmiem buerkiestidh jïh dejtie hijven bielide gærjine neebnedh mejtie åtnah goh vihkielommes.

 

Joekehts ulmie-dåehkieh, joekehts hammoe

Ållermaehtemh maehtieh joekehts hammoem utnedh: åenehke jallh guhkie, saakeles jallh luste. Goh ållermaehtije dov lea luhpie jïjtjedh væhtam teekstese bïejedh, men tjoerh krööhkedh mejtie edtja voenges plaeresne tjåadtjodh, lidteratuvre-tjaalegisnie jallh nedte-sæjrosne noeride.

 

Raerieh gosse edtjh gærja-ållermaehtemem tjaeledh

Bijjie-baakoe

Ållermaehtemen bijjie-baakoe (tihtele, nomme) edtja dov åejvie-vuajnoem gærjeste vedtedh: ”Hijven aalkoe-romaane”, jallh ”Nåake Gaarderistie”, jnv. Datne edtjh dallatjinie dov mïeline båetedh, jïh dan mænngan buerkiestidh jïh dov vuarjasjimmiem veelebelaakan tjïelkestidh.

 

Aalkoe

Voestegh lohkije såemies maadth-bïevnesh gærjan bïjre daarpesje, nomme, tjaelije, sjangere, berteme jïh bæjhkoehtimmie-jaepie. Maahtah daejtie bïevnesidie aalkovisnie åehpiedehtedh, jallh dejtie akten sjïere faakta-burhtjen sïjse tjöönghkedh. Jis veeljh faakta-burhtjem nuhtjedh, dellie maahtah badth aelkedh guktie jïjtje sïjhth. Datne byörh aaj pryövedh gærjam akten stuerebe ektiedimmien sïjse bïejedh. Tjaelije vuesiehtimmien gaavhtan aaj jeatjah gærjah tjaaleme gusnie plearoeh teemaj bïjre tjaala? Gærjan teema sjyöhtehke daan beajjetje siebriedahkese jallh vihkeles?

 

Soptsesh ånnetji sisvegistie men ih goh gaajhkem

Vihkielommes gyhtjelasse mïsse lohkije sæjhta vaestiedassem utnedh, lea man bïjre gærja. Soptsesth dov mïelem teeman bïjre gærjesne jïh soptsesth ånnetji dahkoste, men ih goh gaajhkem. Datne edtjh eeremasth lohkijen tjetskehkevoetem jïh lohkeme-lastoem gåaskodh.

 

Tjaelijebarkoe

Datne byörh aaj ållermaehtiemisnie tjaeledh guktie tjaelije gïelem nuhtjie jïh mejtie buektehte gieltegsvoetem jïh ussjedammes almetje- jïh byjresh sjugniedidh.

 

Galhkuve

Galhkuve edtja åenehke årrodh. Dan sisnie konklusjovne maahta årrodh (mij tjuara akte-raeresne årrodh bijjie-baakojne jïh sisveginie). Maahtah aaj juvnehtimmine båetedh dov lohkijidie minngemosth.