Fagstoff

Artihkele

 Artihkelh plaereste Snåsingen. Guvvie.  

Artihkele lea akte dejstie aamhteseprosa-sjangerijstie mijjieh lohkebe, dovne skuvlesne jïh barkoe- jïh siebriedahken jieliedisnie. Dïhte akte sïejhme tjaaleldh sjangere gusnie krïevenasse saakelesvoeten bïjre lea jarngesne. Mijjieh joekehts såarhts tjaalegh gaavnebe gærjine, plaerine, tjaalaldahkine, leksikovnine jïh brosjyrine – paehpierisnie jïh nedtesne.

 

Ovmessie åssjelh

Såemies tjaalegi vihkielommes åssjele lea bievnedh jïh voerkelidh, vuesiehtimmien gaavhtan leksikovne-tjaalegh jïh saernie-tjaalegh.

Daamtaj aajkoe lea naakenem jaehkiehtidh. Akte medisijnen dotkije maahta vuesiehtimmien gaavhtan aktem tjaalegem tjaeledh orre vueptiestimmiej bïjre dotkemisnie mïetsk-åedtjien jallh jeatjah skïemtjelassen bïjre, jïh aktem vihties såarhts båehtjierdimmiem skïemtjelasseste juvnehtidh. Akte lidteratuvre-daejrije maahta tjaalegem tjaeledh ovnohkens bieliej bïjre Knut Hamsunen tjaelijevoeteste, jïh argumenteradidh mijjieh tjoerebe altese gærjah orrelaakan toelhkestidh.

Tjaalegh aaj gååvnesieh gusnie tjaelije uvtemes sæjhta laejhtedh, sjollehtidh jallh digkiedimmiem sjugniedidh. Plaerie-lahtestimmie akte dagkeres sïejhme vuesiehtimmie.

 

Ovmessie ulmie-dåehkieh

Mearan såemies tjaalegh leah tjaaleme faage-almetjijstie jïh faage-almetjidie – vuesiehtimmien gaavhtan daejreme-tjaalege aktene faage-tjaalaldahkesne-, jeatjah tjaalegh leah tjaaleme ”gaajhkesidie”. Goh saernie-tjaalegh plaerine, jallh populariseradamme faage-tjaalegh tjaalaldahkine jallh plaerine mah leah ussjedamme sïejhme almetjidie.

 

Journaliste-tjaalege jallh daejreme-tjaalege?

Maehtebe tjaalegidie ovmessie vuelie-sjangerinie juekedh, jearohke ulmie-dåehkeste, gïele-hammoste, åtnoe gaaltijistie jïh referansijste, jïh aajkojste teekstine. Akte sïejhme åejvie-raaste lea journaliste-tjaalegen jïh daejreme-tjaalegen gaskem.

  • Dïhte daejremes faage-tjaalege striengkies krïevenassh åtna, dïhte edtja tjïelke årrodh jïh edtja nuepie gååvnesidh dam gïehtjedidh. Edtja aaj nænnoes struktuvrem utnedh jïh tjaelije edtja gaaltijidie jïh referanside vuesiehtidh. Tjaelije edtja bagkesimmieh buerkiestidh jïh dåarjoehtidh, jïh tjuara tjïelkelaakan tjaeledh mij lea jïjtse åssjaldahkh jïh maam mubpiej teekstijste veedtjeme. Mijjieh daagkeres tjaalegem ussjeden teekstine gåhtjobe: Teekste edtja vuesiehtidh guktie tjaelije lea ussjedadteme ihke daan konklusjovnese båateme.
  • Akte såarhts daejreme-tjaalege lea dïhte populariseradamme faage-tjaalege. Daesnie dåastoje-dåehkie vielie joekehts, jïh ij leah krïevenassh referansi bïjre.
  • Journaliste-tjaalege ij daarpesjh seamma striengkies krïevenassh tseegkemasse jïh referanside utnedh goh faage-tjaalege. Men aaj journalisth tjuerieh saakeles tjaeledh, eensilaakan argumenteradidh jïh tjaeledh mah gaaltijh dah nuhtjieh.

Tseegkeme: Guelie jallh Pyramijde

 

Byörebe tjaalegem reaktoe öörnegisnie tseegkedh. Daamtaj Gueliem nuhtjebe goh maalle tseegkemasse. Teekste lea juakeme golme boelhkine:

  • aalkoe mij beavna (åejjie)
  • akte gïengelåbpoe åejvie-boelhke (kråahpe)
  • galhkuve mij konklusjovnem buakta (siejpie)

Teekste lea juakeme boelhketjinie, jïh fïerhte boelhketje aktine orre åejvie-boelhketjinie aalka.

Saernie-tjaalegem båastode tseegkebe, jïh gohtjesåvva båastoeh pyramijde. Vihkeles mijjieh dam vihkielommes voestegh tjaelebe, mearan doh bïevnesh mah eah leah dan vihkeles, minngemosth tjaelebe.

Göökte fåantoeh man åvteste naemhtie darjobe:

  • Dah mah plaeriem luhkieh edtjieh varke dam vihkielommesem åadtjodh, jalhts eah abpe teekstem lohkh.
  • Jïh ”deske” plaeresne tjuara muvhtine teekstem åeniedidh dan åvteste ij leah nuekies sijjie gaajhkese. Akte vihties njoelkedasse lea minngie-gietjeste vaeltedh.

 

Sïejhme teekste-såarhte skuvlesne

Tjaalege/artihkele lea dïhte sïejhmemes sjangere learohkh skuvlesne tjaelieh, dovne saemien-faagesne jïh jeatjah faagine. Mejtie datne tjaalegem soptsestimmiej bïjre tjaelieminie jallh joekehtsem islaamen jïh kristelesvoeten gaskem tjïelkeste, dle datne aktem faage-tjaalegem tjaalah.

Faage-tjaalegen mahte seamma sjangere-væhtah goh akte daejreme-tjaalege: Datne aamhtesen jallh teeman bïjre saakeleslaakan jïh öörnegen mietie tjaalah. Aaj faage-tjaaleginie mejtie skuvlesne tjaalah byörh gaaltijh nuhtjedh, dovne hijven sisvegen gaavhtan jïh jïjtjedh argumentasjovnem nænnoestehtedh.

Wikipedia. Logo     Wikipedia

Akte såarhts tjaalege mij gellie tjaelijh jïh lohkijh åådtjeme, lea leksikovne-tjaalegh nedte-sijjesne Wikipedia. Daesnie dovne faage-almetjh jïh mubpieh tjaelieh. Gellie tjaalegh ajve aktem tjaelijem utnieh, men såemies tjaalegh aaj jienebh tjaelijh utnieh.

 

Gellie tjaalegh leah faageles nænnoes jïh leah tjiehpieslaakan tjaaleme jïh leah leksikovne-tjaalegen krïevenassi mietie. Mubpieh jienebh vaanoeh utnieh.

 

 

 Baakoeh

 

saakelesvoete

saklighet

båehtjierdimmie

behandling

daejreme-tjaalege

vitenskapelig artikkel

faage-tjaalaldahke

fagtidskrift

tjaalaldahke

tidskrift

vuelie-sjangere

undersjanger

åejvie-raaste

hovedskille

bagkesimmie

påstand

ussjeden teekste

resonnerende tekst