Fagstoff

Nomenh

Ovmessie nomenh. Guvvie.

Substantijvh, adjektijvh jïh pronovmenh maehtebe nomeninie gåhtjodh. Mijjieh dejtie kasusinie jïh taaline sojjehtibie.

 

Substantijve

Substantijve lea aate, almetje, dahkoe jallh mij akt maam ussjedibie lea konkreete jallh abstrakte ektievoete guktie vuesiehtimmien gaavhtan:

maana, tïjje, aavoe, gåetie, åssjele

Substantijven lea daamhtaj bijjie-lïhtse substantijve-jiehtieginie. Maehtebe raajesisnie utnedh substantijvh adjektijvh, pronovmenh jïh taale-baakoeh vuelie-lïhtseginie.

Gïehtjedh raajesem: Daah golme bïenjh

Baakoe bïenje maahta pronovmenem daate, taale-baakoe golme jïh adjektijve onne vuelie-lïhtseginie utnedh, daah golme onne bïenjh mij lea ektievoete raajesisnie.

 

Pronovmene

Pronovmene sæjhta jiehtedh substantijven sijjeste. Dïhte dan goerkesem åådtje substantijveste jallh tsiehkeste gusnie dam utnebe. Maehtebe teeksteste lohkedh mij substantijvide dïhte pronovmene vuesehte. Maehtebe aaj mïss'akt tjuvtjiedidh jïh dan mænngan pronovmenem utnedh. Pronovmene seamma vuekine sojjehtibie substantijvine. Raajesisnie pronovmene seamma sijjesne deavhta substantijvine, men ij dïhte maehtieh vuelie-lïhtsegem utnedh. Tjïjhtje pronovmene-dåehkieh gååvnesieh. Maahtah vielie dej bïjre grammatihke-gærjesne lohkedh.

 

Adjektijve

Adjektijvh leah baakoeh mah jïjtsevoeth jallh kvaliteeth buerkiestieh. Vuesiehtimmien gaavhtan:

guhkies, onne, tjeehpes

 

Gosse adjektijve oktegh raajesisnie, dellie dïhte lea substantijvine. Guktie vuesiehtimmien gaavhtan:

Lyövlehkem guadta.

Båetebe bueriebasse.

 

Kasush

Mijjieh nomenh gaektsine kasusinie sojjehtibie, akten-taalesne jïh gellien-taalesne.

Voestegh tjoerebe daejredh man gellie lïhtsh baakoe åtna, jis gööktelïhtsen-nomene jallh golmelïhtsen-nomene.

Gööktelïhtsen-nomenh leah nomenh mej leah göökte lïhtsh vuesiehtimmien gaavhtan bïenj-e jïh nomenh mej leah njieljie lïhtsh, vuesiehtimmien gaavhtan åår-e-dæjj-a, sop-tse-stimm-ie.

Golmelïhtsen-nomene golme lïhtsh åtna, vuesiehtimmien gaavhtan gaa-me-ge, åe-ru-ve.

Ij nominatijve-hammoe sojjehtimmieminngie-gietjem utnieh jïh mijjieh daam hammoem baakoe-gærjine gaavnebe.

Vuesiehtimmien gaavhtan:

gærja, skuvle, gaevnie, barkoe, mobijle.

 Lohkh vielie sojjehtimmien bïjre grammatihke-gærjesne.

 

Baakoeh

 

bijjie-lïhtse

 overledd

substantijve-jiehtege

 substantivfrase

vuelie-lïhtsege

 underledd

ektievoete

 enhet