Litterær tekst

Barkedh skuvlen bealese? Jaavoe gæjhtoe!

Klesbutikk. Foto.  

Tjaalege "Barkedh skuvlen bealese? Jaavoe gæjhtoe!" akte digkiedimmie-tjaalege. Gosse edtjh digkiedimmie-tjaalegem tjaeledh dellie hijven daam tjaalegem maalline nuhtjedh.

 

Barkedh skuvlen bealese? Jaavoe gæjhtoe!

 

Gellie noerh daan biejjien skuvlen bealese berkieh, vuesiehtimmien gaavhtan skuvlen mænngan, hïelji jallh giesie-eejehtallemen. Dah ov-messie barkoem darjoeh - maanah sujhtieh, prïhtjh-gåetine berkieh, bensijne-bovrine, beapmoe- jïh vaarjoe-bovrine jallh dagke skïemtje-hïejmesne. Manne aaj skuvlen bealese barkem, jïh dejnie tråjjedem. Mov mïelen mietie jïjnjh hijven aevhkieh dagkeres lissie-barkoem utnedh.

 

Uvtemes beetnegh dïenesjh guktie maahtah åestedh dam maam sïjhth. Gaajh hijven slyöhpedh eejhtegidie gihtjedh fïerhten aejkien gosse maam akth daarpesjh, juktie dov leah jïjtjedh beetnegh. Dellie vielie geerve domth! Jïjnjh eejhtegh eah leah dan jealamadtje, jallh gellie maanah utnieh. Dellie amma sjiehteles dïhte noere jïjtje luksusem maaksa, goh dovres mobijlem, sjïere mïerhke-vaarjoeh jallh eejehtallemem. Ohtje lissie-barkoe nuepiem vadta jïjtjemse ånnetji vielie ånnadidh. Aaj maahtah jeanatjommesem beetnegijstie spååredh goske edtjh gåeteste juhtedh. Dellie dån dovne buertiem stovlh jïh tjöövken-dïrregh daarpesjh, dagke bïjlem aaj. Gosse edtjh gåetie-löönemen bïjre baanghkesne syökedh, dle hijven jïjtjedh beetnegh utnedh, juktie dagke sïjhth jïjtjedh årrome-sijjem båetijen biejjien åestedh?

 

Jeatjah aevhkie lissie-barkojne lea datne vyörtegs barkoe-dååjrehtimmieh åadtjoeh. Datne lïerh dovne dïedti jïh reaktaj bïjre barkoe-jieliedisnie, jïh lïerh barkoe-tïjjide steeredh jïh njoelkedassh barkosne fulkedh. Jis mænngan ihkuve barkoem ohtsedh, dle barkoe-vedtije daamtaj aktem almetjem sæjhta mij ij ajve maehteles, men aaj barkoe-dååjrehtimmiem aarebistie åtna. Gosse buektiehtamme dovne skuvlem jïh barkoem gïetedidh, jallh ih ajve gïjveldamme eejehtallemi, dle dïhte jïjnjem dov bïjre soptseste. Lissine dov barkoe-dååjrehtimmieh vuesiehtieh datne maahtah barkedh.

 

Gåalmede vihkeles argumeente skuvlen bealese barkedh lea barkoe maahta datnem skreejredh dastegh skuvleste jïh teoretihkeles faagijste vïssjehtovveme. Barkoe maahta murreds lïegkedimmie sjïdtedh skuvlen jïh leaksoej gaskem, guktie maahtah mïsse-akt jeatjah ussjedidh. Lissine barkoe maahta datnem viehkiehtidh guarkedh skuvle-daajroeh nuhteligs aarke-biejjien jieliedisnie. Gosse beetnegh barkosne gïetedh, dle vuesiehtimmien gaavhtan madtematihkem rïektesisnie nåhtedh. Ih maehtieh tjarkadidh gaajhkem maam ryökneme-masjijnesne darjoeh lea staaran, juktie jis yöjtede diedtieh, dle ajve datne jïjtje, viehkine madtematihkine åejjesne, mij maahta buajhkedh mij akt båajhtode. Jïh dle byörh buektiehtidh vaestiedidh bielelen kalkulatovrem nuhtjedh jis naaken gihtjie vaarjoen åasan bïjre mij lea giehpiedamme 30 prosentine! Dagkerh tsiehkine vuajnah nåhtoem åadtjoeh destie maam lïereme, jïh dïhte datnem skreejrehte vielie lïeredh.

 

Gellie hijven fåantoeh gååvnesieh man åvteste barkedh skuvlen bealese. Jïjtse beetnegh, nuhtegs barkoe-dååjrehtimmie jïh lissiehtamme skraejrie juktie skuvlem tjirrehtidh leah sån naaken dejstie vihkielommes fåantojste, men nov sån jienebh aaj gååvnesieh. Dan guhkiem skuvlem hijven-laakan gïetedh, dle sïjhtem jiehtedh ajve aevhkieh dagkarinie lissie-barkojne. Dan åvteste sïjhtem noeride juvnehtidh barkoem skååffedh - idie dam saangerdh!