Fagstoff

Akte hijven maadth-bïhkedasse

 

Daajrah guktie aktem digkiedimmie-tjaalegem tseegkh? Akte aelhkie maadth-bïhkedasse lea ”dïhte gollehke gïete” mij lea åehpies retorihkeste. Dellie aktem tjaalegem tjaelieh mesnie vïjhte boelhkh – akte fïereguhten soermese aktene gïetesne. Voestes boelhke lea aalkoe. Dah golme minngebh boelhkh leah tjaalegen åejvie-boelhke, jïh fïerhte boelhke dejstie akten aamhtesen bïjre man bïjre datne vielie tjaalah. Vïjhtede jïh minngemes boelhke lea galhkuve.

 

Tjaalegen nomme

Lohkije-tjaalegisnie tjaalegen nomme vihkeles. Tjaelieh tjaalegen nommem naemhtie guktie lohkije guarka man bïjre tjaalege. Mujhtieh aaj tjaalegen nomme edtja lohkijasse lastoem vedtedh vielie lohkedh. Darjoeh dan åvteste aktem hijven bijjie-baakoem mij vuesehte maam datne mïelh.

Aalkoe

Aalkosne aamhtesem åehpiedahtah. Maahtah aaj dov veanhtoem mubpesth tjaeledh jis sïjhth, men maaje ånnetji jeatjah baakoejgujmie goh tjaalegen nommesne. Dastegh aktem tjaalegem vaestedh aktede jeatjah almetjistie, tjoerh dam lohkijasse saarnodh dallatjinie, v.g.: ”Manne raaktan måarahtovvim gosse Piere Dearkan tjaalegem lohkim ”Learohkh fer aeblehts!” plaeresne Snåsningen jååktan….” Datne åenehkslaakan tjaalah man bïjre Dearkan tjaalege lij, jïh mænngan dov mïelem tjaalah.

Åejvie-boelhke

Åejvie-boelhkesne datne dejtie golme argumeentide åehpiedahtah mah dov mïelen mietie leah vihkielommes. Tjïelkesth dov argumeenth sjyöhtehke rïektesigujmie, vuesiehtimmiejgujmie jïh dååjrehtimmiejgujmie. Rïektese dov ussjedammesvoetem lissehte, vuesiehtimmieh jïh dååjrehtimmieh domtesh jïh eadtjohkevoetem gåaskoeh! Uvtemes edtjh ajve dov argumentasjovnen bïjre tjaeledh, jïh edtjh ajve vuestie-argumeenti bïjre tjaeledh jis eevre daerpies.

Galhkuve

Galhkuvisnie edtjh iktedidh jïh konkluderadidh. Tjaelieh maaje dov veanhtoem mubpesth akten minngemes aejkien. Hijven aktine appelline galhkedh (haestieminie) lohkijasse. Minngemosth dov nommem tjaalah.