Fagstoff

Vuesiehtimmie-tjaalege: Nihtieh kreeke-pryövenassh!

Forsker som holder en mus. Foto.

Daennie sæjrosne maahtah vuesiehtimmie-tjaalegem «Nihtieh kreeke-pryövenassh!» lohkedh. Vuesiehtimmie-tjaalege vuesehte guktie maahtah argumenteereles tjaalegh tjaeledh.


Nihtieh kreeke-pryövenassh!

 

Ikth jaepien, voerhtjen 24. biejjien, lea pryövenassh-kreeki biejjie. Veartenen kreekevaarjelimmie-åårganisasjovnh nænnoestamme daate akte gaske-nasjovnaale biejjie. Daejnie biejjine vaajtelieh jienebh almetjh aelkieh ussjedidh dejtie kreekide mah jeenjemes njåvtasuvvieh jïh eah maehtieh jïjtjemse vaarjelidh.

 

Gellie millijovnh kreekh laboratovrine geereldahkesne, gusnie njåvtasuvvieh baaktjes pryövenassigujmie. Ij naan kreekevaarjelimmie-laake gååvnesh mij maahta irhkemem heerredidh. Daesnie Nöörjesne gidtjh dotkeme aaj tjeakoes, guktie ibie åadtjoeh daejredh mij heannede.

 

Jïjnjesh utnieh pryövenassh kreekide leah maereles juktie dah leah almetji buaratjommesen gaavhtan. Dellie datne edtjh daejredh, dah jeanatjommes pryövenassh leah kosmetihken, reejneme-mehtien jïh plearoeh aati bïjre. Lissine, dle medisijnen pryövenassh fer muevies illedahkh vedtieh.

 

Almetji stööremes healsoe-dåeriesmoerh daan biejjien leah dah mah gohtjesuvvieh jieledevoete-skïemtjelassh. Dah leah skïemtjelassh mejtie åadtjobe juktie ibie bodtjehke-laakan jielieh. Mannasinie dotkijh edtjieh kreekh irhkedh juktie bådtjah gaavnedh skïemtjelassi vööste mah jïjtjene skåaltoe? Mijjieh byörebe buerebh mijjen jielede-viejsjieh jeatjahtehtedh. Ij mijjen naan reakta baajedh kanijnh, rööhtsh, bïenjh jïh jeatjah kreekh vaejviedidh mijjen gaavhtan!

 

P.Thoresen, Kreekevaarjelimmie Verdaelie

 

 Baakoeh

 

kreeke-pryövenassh

dyreforsøk

kreekevaarjelimmie-åårganisasjovnh

dyrevernsorganisasjoner

gaske-nasjovnaale

internasjonal

geereldahkesne

innesperret

kreekevaarjelimmie-laake

dyrevernslov

reejneme-mehtie

rengjøringsmiddel

jieledevoete-skïemtjelassh

livsstilssykdommer

bodtjehke-laakan

sunt

jielede-viejsjieh

levevaner