Litterær tekst

Slaaterdimmie

Daennie tjaalegisnie Julia Axmann soptseste guktie dah slaaterdin. Soptsese lea gærjeste "Gåebrehki soptsesh" maam Knut Bergsland tjaaleme. Gærja voestes aejkien trygkesovvi jaepien 1943 jïh mubpien aejkien jaepien 1987. Ella Holm Bull lea gærjam åarjel-saemien learoe-reaktoen mietie orresistie tjaaleme. Gærjesne baakoeh mah bokstaavem mïrhke ï utnieh sïejme i-ine tjaaleme. Mijjieh naaken daejstie baakojste mïrhke ï-ine tjaaleme, vg jïh, dïhte jnv.

Slaaterdimmie

Gosse libie earna slaaterdidh, dellie vuelkieh bovtsen gåajkoe krååvedæjjan biejjien, bovtsem gåatoehtehtieh jïh gåetide vuejiehtieh. Gosse tsaakeme geadtan jïh ryöjnesjæjjah meksiehtamme jïh ånnetji lïegkedamme, dellie dallegh aelkiestieh jïh ajpedieh heantems bovtsh. Jïh jis naagen geatjoes-bieljie miesieh, dellie dejtie mïerhkesjieh. Jïh jis naagen aaltoem ajpedieh, tjiehtieh miesiem voestegh mïerhkesjidh. Jis gårroedahkine heantedh, dellie urries bovtsh voestegh vaeltedh. Guhkiem vaedtsieh, dellie snjååpedieh.

 

Gosse gaajhkem vaalteme, dellie aelkiestieh tjåejjieh vaeltedh, jïh die gåetien gåajkoe giesedh. Jïh die nïmmerh vaeltieh jïh maeliem gåejstieh jïh sysngetjh vaeltieh. Maeliem geegki sïjse gåejstebe, jïh muvhtem tjåejjiej (faehtiej) sïjse, gosse skuvleme, maam gïjrese utnedh. Jïh snjarhtjah tjalmesh tjoehpestieh jïh kraesiem strahkestieh. Jïh die nyjsenæjjan vætnoe bissedh jïh skuvledh jïh nïmmerh daajhtodh.

 

Gosse nïmmerh daajhtodh, dellie voestegh guhkies buejtiem jegkieldibie buhtiehkistie. Jïh die dah vuelemes tjåelieh aelkiestibie gaarkoehtidh. Gosse gåamalahken gåajkoe nöödteme, dellie dam gahtjehtibie, jïh dam tjåeliem jegkieldibie. Jïh die dah döörhkesen tjåelieh nejpine tjïehtebe goh skreepedh, guktie ij edtjh dan jeenje buejtie dåeriedidh. Gosse gaajhkem, dellie reavsah dallegh vaeltebe, jïh dam gaarkehtassem tjåanghkan gïebrebe jïh olkese biejebe.

 

Dam guhkies-buejtiem marngastibie jïh tjaetsien sïjse biejebe. Mubpien biejjien bissebe jïh tjaetsiem såålhtestibie jïh guhkies buejtiem sïjse. Gosse tjåådtjeme boelhkem, dijpebe skuvlebe jïh skreepebe gaajhkem njevliem, jïh die biejebe lïjhtjen sïjse jïh såålhtestibie. Gosse saelhtie baajneme, dijpebe byössegem jïh dïsse baerkieldibie dam guhkies buejtiem. Gosse gajhkeme, dellie tsaapebe jïh bissebe bearkoej aahtehte (bealese).

 

Lïepsh dijpebe gåatan jïh gaajhkh goelkh bihkebe jis goelken. Tjåanghkan biejebe gaarkehtassigujmie gåessie galkebe sjilkehtidh.

 

Snjarhtjam bissebe jïh såålhtestibie. Åvtesne provhkin tsagkedh jïh gajhkesjidh. Ohtje spaarrah dåaresth tsagka. Jïh gyvnjele guktie galka gajhkedh. Giesege dam lovvehtin jïh gasngesen tjaetsien sïjse, jïh gaasije-daallan beejin ohtje gasngesen tjaetsien sïjse. Gosse tjåådtjeme gellie biejjieh, jïh vuastam daajhtodh, dellie dejnie snjarhtjine sjåavloejin mielhkie-giebnesne, dellie vuasta sjïdti. Gosse vuastam bæjjese vaalteme, dellie mæssoem gurkin snjarhtjaj bijjelen. Dellie jeatjah aejkien gosse vuastam leehpehtidh, dellie meehtin dejnie tjåadtjome-mæssojne leehpehtidh.

 

Daelie mijjieh snjarhtjam goerve-lihtine. Maeliem daelvege speelhkehtibie maelie-tjåejjeste jïh tjaetsine pleentebe, krovne-jaavvoem bedtsiehtibie jïh snjarhtjaj sïjse. Men ij gåaredh dïeves dievhtedh snjarhtjam, dellie loedtene. Buajtehks snjarhtjah, dellie njaelkies goervh dah sjidtieh. Mujhtieh såålhtesth!

 

Jïh gaarmanæjjah gaavlesjieh jïh juelkieh jegkieldieh jïh dueljien nualan biejieh, guktie eah edtjh gelmedh, goske vitnieh gåatan vaeltedh jïh gaamesh gahtjehtidh. Jïh die dueljiem gahtjehtieh, jïh åejjiem tjuehpieh jarran baaktoe. Jïh die mïelkem tjuehpieh ïehterdahkeste, jïh tjåamahtassh jïh ruaksjah. Biejieh lopmen nille; jis maelien (maelene), dellie dam bieliem våålese, lopmen vuestie. Jis gårroedahkine, dellie ïehterdahkem rudtje-lïhtsi baaktoe tjuahpa. Jis doekems-ligke, dellie ïehterdahkem gaskoeh sååkesje, dïhte galka rudtjem dåeriedidh. Jis gårroedahkine, dellie soen-åedtjieh dæjpa jïh slaahpoem gahtjehte.

 

Mubpien biejjien gårroedahkh såålhtebe jïh leenebe stoerre lihtien sïjse, golme nieljie bovtsen gårroedahkh. Voestegh ruaksjah batnan leenebe. Gïjrege easkah norsh tjåervien-deatah ruaksjijste tjoehpebe. Jïh die tjåamahtassh, jïh die mïelkh såålhtestibie jïh ïehterdahkh. Gosse tjeapohkem njaarhtahteme, dellie njaaregh bijjieskadtjese såålhtedh. Jïh die gåbloeh dijpebe, nille biejebe. Dellie bearkoeh gïjrese; goske gævnjoestidh, eah skïemmenh. Tjeapoeh-lïhtsh jïh rudtje-lïhtsh aektedh, dejtie daelvege doeltehtidh.

 

Jis doekems-ligke, dellie ruaksjah tjåamahtassh jïh rudtjh saadtesibie. Jeatjh ohtje byörkodtjh daelvie-bearkojne tjiehtebe utnedh. Bovtsine gåhkese jåhtajieh, dellie ibie naagen vaeltems-bovtsh utnieh.

 

Gosse slaaterdamme, dellie jeenje sluekie sjædta maam galka geehtedh jïh stealladidh olles skïemmenh. Gaarmanæjjah gåatan vaeltieh åejjieh jïh juelkieh. Åejjieh joe galmeme. Juelkieh voestegh vaeltieh; eah leah dah galmeme, mah dueljien nuelesne. Voestegh gaamesem tjaelieh våålese seahkoen gåajkoe, jïh die gadtsestieh bïjre gaajhkh guehperh, jïh die gaamesem njelliestieh, jïh tjerkie gaamesem dåerede. Jïh die söönieh. Gosse gaajhkh soenh sigkeme, dellie åvtes-juelkeste åvtes-nuelieh jïh seahkoeh tjuehpieh, jïh jïrreme-lïhtsi baaktoe jegkieldieh jïrremidie. Tjïektjes-juelkien vaanghkah tjuehpieh gosse sööneme, jïh båetskie seahkoem dåerede. Nyjsenæjjah jis seahkoeh tjahkeldalledh, jïh olkese gævnjoestidh.

 

Gosse gaajhkh jïrremh (juelkieh) sööneme, dellie åejjiem heantedh. Dellie tjaelieh gaalloem ruhtjeste jïh bæjjese skadteren vuestie, jïh die tjuehpieh njuenien bïjre jïh bïjre gaejpiem. Tjiehtieh reaktoe gaalloem heantedh, dellie buerebe nyjsenæjjide gaallojste gaamegh vijjedh.

 

Dellie gaamesh speenieh jïh ohtsedieh jalke spaanese-galtem. Gosse spaanesh skeevedh, tjeahta nuhtegs skaavem utnedh, guktie jissehts spaanesh galka sjïdtedh. Gosse speenedh, dellie gaamesen bijjie-raedteste aelkiestidh. Voestes spaanesem galka soermigujmie raedtiem njimkehtidh guktie jalke sjædta. Jis eah gaajhkh gaamesh seamma biejjien vitnh speenedh, dellie njöömkehtellieh göökte gaamesh tjåanghkan jïh olkese gyvnjelh.

 

Mubpien biejjien dellie viht aelkiestidh beetsuve-gaamesh speenedh, jïh die gaalloeh tsagkedh. Voestegh stööremes gaalloeh. Jis eah gaervies spaarrah utnieh, dellie tjiehtieh orre spaarrah ohtsedidh. Dejtie spaarride vuelieh; dah leah jorpehke jïh barre rijsijste. Gåabpegem gietjiem tseahkodh. Spaarram bïejedh njueneste gaskoeh dan bijjie-raadtan. Golme spaarrah dej njuenie-gietjijste jïh bæjjese, göökte tjåervierimmiej baaktoe, jïh die ohtjebh spaarrah dotnelasse. Tjeahta seejkedh jïh dan jeenjh spaarrah biejedh guktie gaalloe seajka (seejkene) sjædta. Jïh die gïevtemes spaarrah dotnele-gietjeste jïh gaalloen mubpien bealan dej tjelmie-raejkiej baaktoe. Jïh akte ohtje åenehks spaarra dåeresth tjåervierimmiej baaktoe. Jïh die tjeahta gyvnjelidh guktie gaalloeh varke gejhkieh; dah dan haerrehtje muavasidh.

 

Gosse gaajhkem sluekiem flidteme, dellie jis dueljieh gåatan vaeltedh guktie gelkieh leamkedh. Gosse leamkeme, dellie juelkie-vuevlieh gåarodh; jis eah gaarmanæjjah asth, dellie nyjsenæjjah. Åvtesne dellie dueljide spaarrajgujmie tsagkin, men daelie giehpebe spæjhkerh åestedh jïh spijhkierdidh. Dan veelkes jïh tjååbpehke tsoedts-bielie sjædta, gosse tjåetskemen ålkone gajhka.

 

Tjïehtede dellie nyjsenæjjah aelkiestidh jïrremh doeltehtidh, guktie fihkebe smååhkedh! Stoerre krovhtem tseegkedh guktie jeenjh jïrremh tjaakanieh, njïetsegh tsebpieh jïh tjåentjemh; haabpeste voestegh håvvam tjoehpedh. Gosse krovhte doeltijamme, dellie gulhkine vuartesje njïetsegen aktem bieliem; jis doelteme, dellie varke gåejstedh njïetsegh tsebpieh, eah dah dan guhkiem tööllh doeltedh; jïh haabpen håvva-gietjiem våålese tseegkie, joe dïhte mubpie gietjie doelteme. Tjåentjemen aaj siegkies gietjie joe doelteme; gïsse gietjiem tseegkie krovhten sïjse. Juktie boelhkem doelteme, dellie tjåentjemh bæjjese vaalta jïh gulhkine tjuahpa njaptjan baaktoe. Jis njaptjan baaktoe doelteme, dellie bæjjese gåajsta gaajhkh jïrremh.

 

Jïh die libriem dijpebe, gulhkine tjaeliestibie golmen aejkien jïh doeltehtibie. Ij librie gan dan guhkiem tööllh doeltedh. Gosse boelhkem doelteme, dellie vuartasjibie. Jis maelie garkese ånnetji, dellie vielie doeltehtidh. Librie dan gejhkie jis guhkiem dualta. Gosse librie doelteme, dellie gaajhkesh byöpmedidh jïh jïrremh tjïeskedh. Jïh libriem fïrreminie meksiehtidh. Jïh die jovkedh dam doeltehtimmie-lïemem.

 

Eah badth aktene biejjesne vitnh gaajhkh bovtsh heantedh, dellie vielie tsaekedh jïh doekemes bovtsh raajedidh. Dellie barre doekemes-ligke heanta jïh sluekiem jïjtje åtna.

 

Gosse nyjsenæjjah gaajhkh buejtieh tjöönghkehtamme jïh gaajhkh trååsmesh dååjhteme, dellie olkese biejebe gelmedh. Jïh die buejtiem heehkebe juktie sjilkehtidh; jïh die såålhtebe. Åvtesne dellie tjalmesi sïjse såarhkodh, jïh tjåanghkan tjovvem sampeldidh sampelinie. Dellie byössegem bïjle gårredidh jïh byössegistie låtjkoem hååkedh, gustie gyvnjelidh. Muvhtem geasan utnedh. Daelie barre sjilkehtibie jïh bijjeskem geltebe gaeriej sïjse, jïh biejebe gelmedh. Gosse galmeme, dellie gaereste slajkeldehtebe jïh barre olkese biejebe. Jïh dam betnie-buejtiem såålhtebe, dam bïenjen saltine.

 

Jïh vaanghkah åvtes-nuelieh milnebe jïh tjåanghkan sysngetjigujmie goervene. Gåbloeh dijpebe darhpestehtebe jïh bïenjide vedtebe. Jis buajtehks bovtsh, dellie gosse heantedh, dellie gaeblie-buejtiem vaeltieh rudtjeste. Dejtie såålhtebe jïh gajhkesjibie. Dïhte njaelkie ryöjnesjæjjide niestine.

 

Maeleste klobph doeltehtibie jïh laejpieh bissebe, jïh muvhtem maeliem gïjrese spåårebe. Jïh bïenjen feadese aaj maeliem.

 

Gosse astoem fihkebe, dellie gåatan dijpebe tjahkeldalleme seahkoeh jïh doeltehtibie; dejtie bööremes doeltehtidh åvtelen gerrieh. Gosse doelteme, dellie geltebe dam seahkoe-voejem. Dejnie voejine skåerrieh bådtjadibie. Gosse seahkoeh doelteme, dellie naa stïerhke saelhtie-tjaetsien sïjse; dah aaj njaelkie, gosse doelteme jïh dyjmeme.

 

Gosse galkebe tjelmieh doeltehtidh, dellie gaarmanæjjah åejjiem nuesieh. Njueniem voestegh tjuehpieh, jïh die gåabpegh tjelmieh gaskoeh tjuehpieh guektien haaran. Jïh ruhtjiem dallegh vaeltieh, gosse gaalloem heanteme. Ruhtjeste gaejpiem aaksjojne tjuahpa, jïh gulhkine aalkesth gåangkelen gåajkoe jïh gåangkelen bïjre tjuahpa jïh gïrse-gietjiem gåangkalistie. Jïh die doeltehtibie dan jeenjh tjelmieh ruhtjieh mah tjaakanieh. Tjelmieh njaelkie meksiehtidh, dallegh leah baahkes. Gosse jeenjh tjelmieh ruhtjieh, dellie sohpebe jïh milnebe jïh tjeapohken bearkoem (njaaregem) tjåenghkesne; destie steajhkem stealladibie. Dïhte njaelkie aereden baahkedidh, gosse ryöjnesjæjjah gelkieh varke vuelkedh. Njoektjemh, mejtie ruhtjeste tjoehpeme, biejebe gelmedh. Åvtesne såålhtin jïh gajhkesjin prïhtjegen kreadtine niesties-voessese. Daelie mijjieh barre daelvege doeltehtibie jïh meksiehtibie.

 

Gosse mïelkem doeltehtidh jïh buajtehks mïelke, dellie maelie-klobph aaj doeltehtibie. Voestegh mïelken njueniem tjoehpebe dåaresth, jïh dam beetsuve-mïelkem aalkesth jïh dah göökte gaske-rohkesh foerhnen bieleste tjoehpebe, jïh mïelken trumpiem. Jis jeenjesh libie, dellie tjiehtebe ïehterdahkem aaj doeltehtidh. Dam aalkesth tjoehpedh. Muvhtene lehkiem vaeltebe, jïh kråevvie-bieliem spåårebe jeatjh aajkan. Gosse bearkoeh boelhkem doelteme, dellie maeleste klobph bedtsiehtibie, jïh dejtie doeltehtem bearkoejgujmie. Gosse doelteme, dellie gåajstam jïh bedtsehtem dan smeelese jaavvoem. Dellie njalkies (njaelkies) feada sjædta. Dejtie klobpide meksiehtibie dej buajtehks mïelke-stuhtji aahtehte (bealese).

 

Jis ibie gaajhkh jïrremh meksehth, dellie tjiehtebe saapmam doeltehtidh. Gosse gaajhkh jïrremidie doeltehtamme, dellie sohpebe jïh löödtebe (tjïeskebe) gaajhkh jïrremh. Gosse gaajhkijste jïrremh reenskeme, dellie lihtesne sjilkehtibie jïh såålhtebe jïh olkese tseegkebe; dellie eah skïemmenh. Dam voejine laejpesne meksiehtibie. Dah jïrremen sohpehtassh milnebe jïh jeatjh ohtje bearkoejgujmie pleentebe, jïh numhtie bissebe.

 

Jis naagen ruaksjam utnebe daelvege, gelkieh niestine utnedh. Dellie luepkebe jïh såålhtestibie jïh gævnjoestibie gåetesne edtja gajhkedh. Jïh norsem tjåervien-deatam gaskoeh tjoehpebe jïh jeatjh bearkoejgujmie doeltehtibie. Jïh gosse tjåamahtassh daelvege, dellie dejstie tsaapehtibie jïh buejtiejgujmie bissebe. Dïhte dan åålije bearkoe, maam galmes bissebe.

 

Voestegh daelveste dellie rudtje-lïhtsh jïh tjeapoeh-lïhtsh doeltehtidh; dah dan varke skïemmenieh gïjren vuestie. Gaarmanæjjah dejtie aektieh åvtelen gelmieh. Tjeapohken seepegh jïh rudtjen seepegh hosbåantan jïh maarhmoren åesieh, jïh die jovvedahke-lïhtsh. Jis maana, dellie dejstie ohtjemes lïhtsijste. Gaatnam båarasommes almetjasse; jis nyjsenæjja, dellie galka dam utnedh. Siejpie (beatjkere) ryöjnesjæjjan åesie.

 

Saertiem tsaapehtims bearkojne daelvege. Morhtjem tjoehpestibie jïh doeltehtibie, gosse tjiermieh aagkelh jïh daebriem doeltehtibie. Tjiermieh aagkelh njaelkie tjåenghkesne meksiehtidh. Daebriem milnebe, jïh muvhtene bïenjese juekebe. Jeenjh sysngetjh dellie tjeahta milnedh jïh såålhtestidh jïh bissedh.

 

Libriem tjeahta voestes iereste bissedh jallh doeltehtidh. Dïhte guhkiem tjåådtje, dellie dan gejhkie sjædta. Gosse galma, tjeahta galme tjaatsan biejedh åvtelen doeltehte jïh bæssa. Daelie dah noere tjeeregh dan maehtehtje librieh stealladidh. Milnieh jïh borhki sïjse jïh doeltehtieh. Dellie dan guhkiem tjåådtje. 1 

 

J.A. mïetsken 1941

 
Baakoeh

heantems

heantems-bovtse

naagen

naaken

nïmmere

nymmere, mest flt. nïmmerh, nymmerh

döörhkese

döörhke, döörhke-buejtie

aahtehte

bealese

njaarhtahtidh

njaarehtidh, njaarehtehtedh

byörkodtjh

ånnetji bearkoe

vaeltems-bovtsh

niestieh

milnedh

milnjedh

tjåervierimmie

tjåerviedimmie

ohtjebh

uhtjebh

dåeresth

dåaresth

juelkie-vuevlie

juelkie-vielie

foerhnen

fïere guhte

tsaapehtims

tsaapedimmes-bearkoe, tsaapedimmes-bearka, tsaapemes-bearkoe

gaske-rohkese

hver halvpart av bringen når bringkollen (njuenie ) er hugget av

feada

beapmoe

Oppgaver

Aktuelt stoff