Fagstoff

Dikte-analyse: Aellieh maaneme

Aahka gon aahkuveh soptsesteminie. Guvvie.   

Kanne datne diktem "Aellieh maaneme" lohkeme maam Martha Jåma tjaaleme? Daennie sæjrosne vuesiehtimmie-tjaalege guktie maahtah diktem analyseradidh. Daam tjaalegem maahtah maalline nuhtjedh gosse edtjh diktem jallh dikth analyseradidh.

Analyse "Aellieh maaneme"

 

Martha Jåma Sveerjesne reakasovvi jaepien 1926 jïh sealadi jaepien 2016. Dïhte lohkehtæjjine barki dovne Sveerjesne jïh Nöörjesne. Tjihtese "Aellieh maaneme" lea dennie gærjesne Åarjel-saemien 6. Govhtede gærja. Guktie tjihtesen nomme jeahta, sisvege lea maanan bïjre. Akte geerve almetje, mejtie tjidtjie jallh aehtjie, maanese soptseste. Tekste ånnetji vååjnoe goh rohkelasse tjidtjeste jallh aehtjeste.

 

AELLIEH MAANEME

Aellieh maaneme

man guhkiem gaatoeh.

Dov bovtsh gaarvanetieh.

Gie vuajna

mejtie dov aaltoe guadteme?

Ih vielie mijjen mievhkies

gielem soptsesth.

Mijjen vuekieh dutnjien

ammes sjidtieh.

Mohte annje lea dålle

gåetien aernesne buelieminie.

Annje gujht bovtse

jaevriebealan geadtan

tjåanghkene.

Annje gujht maaneme

baalkam gaavnh.

 

Tjihtesen jïjtjehke maanese soptseste, jïh birrie aellieh maana "man guhkiem gaatoeh". Hammoe "maaneme" vuesehte dïhte geerve lïhke maanese, mejtie lægan slïekth/boelve? Men maehtebe aaj lohkedh goh tjihtesen jïjtjehke gaajhkide saemien maanide soptseste. Jis numhtie lohkebe, dellie tekste rohkelassine sjædta båetije boelvide.

 

Tjihtese 17 raajese-boelhkh åtna. Ij naan rijmh gååvnesieh, men naan aejkien Jåma alliterasjovnem (baakoe-rijmem) nuhtjie: "guhkiem gaatoeh", "mijjen mievhkes" jïh "gujht (...) gaavnh". Tjihtese buerie gaaje dejstie baakojste åådtje. Naan baakoeh tjihtesisnie oktegh tjåadtjoeh aktene raajesinie: "buelieminie" jïh "tjåanghkene". Dah verbh leah vihkeles baakoeh. Dålle mij buelieminie jïh bovtse mij tjåanghkene guektien-gïerth ulmiem utnieh.

 

Baakoen hammoe "maaneme" – mov maana – vuesehte dïhte geerve mij tjihtesisnie soptseste maanese maanine veadtaldahkesne. Men ij maana barre akte maana – dïhte lea aaj symbole saemiej båetije boelvide. Dan åvteste tjihtese saemiej båetijen tïjjen bïjre.

 

Teksten guvvie-gïele saemien aarke-beajjetje jieliemasse veedtjeme: båatsoen-jieleme jïh saemien gïele vihkeles aamhtesh. Voestes tjihtesen jïjtjehke maanese jeahta: "Aellieh (...)/ man guhkiem gaatoeh," juktie "dov bovtsh gaarvanetieh". Mænngan gihtjie: "Gie vuajna/ mejtie dov aaltoe guadteme?" Maana tjuara bovtsi luvnie årrodh, olles krievvie bårrenh jïh gaarvenh. Men maehtebe aaj jeatjh-laakan lohkedh: Jis eah båetije boelvh båatsoe-jielemen vuekieh lïerh, maehtieh aerpie-daajrojde åajaldehtedh. Mænngan tjaelije aaj jeahta: "Mijjen vuekieh dutnjien/ ammes sjidtieh". Daate raajese-boelhke vuesehte man vihkeles saemien vuekieh vaarjelidh.

 

Jeatjah aamhtese mij tjihtesen jïjtjehke sæjhta vaarjelidh, lea gïele. Men ij maana "vielie mijjen mïevhkes/ gïelem soptsesth". Daate raajese vuesehte guktie gïelen bïjre damta jïh baakoeh "mïevhkes gïele" mijjese soptsestieh åarjel-saemien gïele lea hiejjies vierhtie åarjel-saemide. Voestes boelhkesne tjihtesistie naan nåake baakoeh nuhtjeme, vuesiehtimmien gaavhtan verbe ("Aellieh") imperatijvesne jïh verbh nyöjkeme-hammosne ("Ih (...) soptsesth"). Daate boelhke saemien kultuvren övtiedimmien bïjre soptseste, jïh vuesehte mejtie mijjieh saallh-geajnosne juhtieminie.

 

Låhkadihtie raajeste mij orre jæjhta. Daesnie håhkoe tjihtesasse båata: "Mohte annje lea dålle/ gåetien aernesne". Baakoe "mohte" vuesehte orre sisvege båata. Jïh dålle sjædta håhkoen symbole. Tjihtesen jïjtjehke håhkesje maana aaj sæjhta saemien vuekieh jåarhkedh, jïh dållem aernesne nastehtahta. Baalka jeatjah symbole mij aaj håhkoen bïjre soptseste. Baalka lea sïejhme symbole jïjnje lidteratuvresne, dovne lyrihkesne jïh soptsestimmie lidteratuvresne. Sïejhmebe ulmie lea geajnoem gaavnedh (jallh ij gaavnedh) jielemen tjirrh. Daesnie aaj maehtebe symbolem naemhtie buerkiestidh – dah båeries jallh geerve almetjh mah tjihtesisnie soptsestieh håhkesjieh maana edtja dam båeries baalkam gaavnedh. Ovtetje almetjh dejnie baalkan mietie vaadtseme, jïh båetije boelvh tjuerieh aaj baalkam provhkedh, guktie eah haajpenh. Baalka båeries beelijste daaletje tïjjese tjåanghkan ektede. Naemhtie maehtebe aaj tjihtesem guarkedh: Tjihtesen jïjtjehke sæjhta båeries, vihkeles saemien vuekieh maanese jåarhkasovvedh.