Fagstoff

Gïele-funksjovnh

Almetjh golteleminie. Guvvie.  
Mijjieh eejnegen maam akt eajhnadovvebe maam mubpide jiehtebe, guvviedibie jallh tjaelebe. Dïhte guhte vearelde-bïevnesem TV:sne bïhkede, sæjhta vuartasjæjjide vearelden bïjre bievnedh. Dïhte guhte pruvre-håalomem hååle sæjhta domtesi bïjre soptsestidh, jïh dïhte guhte reklaamem dorje sæjhta åestiejidie tsevtsedh.

Seamma saaht maam sïjhtebe mubpide geerjehtidh, dellie mijjieh seamma dïrregem nuhtjebe, mijjen gïele.

 Gïelen golme funksjovnh:

  • Bievnije funksjovne: maam akt saetniesvoeten bïjre jiehtebe
  • Ekspressijve funksjovne: maam akt mijjen vuajnoej jïh domtesi bïjre jiehtebe
  • Appellatijve funksjovne: dïhte goltelæjjam jallh lohkijem tsavtsa
 

Vearelde bïevnesh – jienebh enn barre bïevnesh

Jis veVær arelde-bïevnesem vuejnebe dellie sïjhtebe daejredh guktie vearelde sjædta. Mijjieh bïevnesh vearelden bïjre sïjhtebe. Dellie bievnijen funksjovne stööremes. Læjhkan dah göökte jeatjah funksjovnh, ekspressijve jïh appellatijve, mijjem tsevtsieh. Guktie vearelde-bievnije sov bïevnesh mijjese buakta mijjem tsavtsa, kaanne dïhte mojjehte jïh “aavoe-baakoeh” nuhtjie dellie mijjieh aavoedibie. Vearelde bïevnesh mijjem tsevtsieh, kaanne ibie maehtieh darjodh maam soejkesjamme jis vearelde-bievnije ebriem beavna.

Mijjieh sïjhtebe ektievoetesne årrodh

Naan aejkien ij leah dan vihkeles maam jiehtebe, men mijjieh barre maam akt jiehtebe. Mijjieh sïjhtebe ajve vuesiehtidh mijjieh libie guejmieh/voelph. Naan dotkijh mielieh gïelen lea sosijaale funksjovne jïh dïhte vihkeles.